Hyppää sisältöön

Osinkosijoittaminen ja aika

Toisinaan lukee kirjoituksia, joissa todetaan, että osinkosijoittaminen strategiana vie kamalasti aikaa ja esimerkiksi indeksisijoittaminen vie paljon vähemmän aikaa. No, peritaatteessa tämä on totta, koska jos laittaa rahansa säännöllisesti passiiviseen rahastoon, niin aikaa kuluu ainoastaan rahan tilille laittamisen verran. Mutta onko tämä oikeasti sijoittamista vain pelkkää säästämistä? Rahasto hoitaa kaikki työt puolestasi ja jokainen näin tekevä voi kehua olevansa todellinen 'sijoittaja'. Ehkä alkuvaiheessa rahastoon sijoittaja joutuu vertalemaan rahastoja, mutta tämän jälkeen ajan käyttö päättyy tähän. Eli kyllä indeksisäästäminen ei vie paljon aikaa.

Kuinka paljon varsinainen pitkä aikainen osinkosijoittaminen todellisuudessa vie aikaa? Mietinpä ajan käytön suhteen hieman onia kokemuksiani.

lue lisää …

Taloudelliset vaikutukset

Viime aikoina on toitotettu mm K-viruksen taloudellisia vaikutuksia ja ihmetelty, mikseivät markkinat juurikaan ole reakoineet negatiivisesti virukseen. Kaikken raflaavin otsikko, jonka olen nähnyt kirkui, että jos K-virus aiheuttaisi pandemian, niin tulisi saman tien taantuma.

Miettikää hieman, aiheuttiko sikainfluenssa aikoinaan taantuman? Ei tainut aiheuttaa.

Jos K-virus aiheuttaa pandemian, niin se tulee käyttäytymään kuten normaali influenssa. Tämän hetkiset faktat taudista ovat: 81% sairastaa taudin lähinnä nuhakuumeena jos sellaisenakaan. 14% on saanut keukokuumeoireita ja 2% on kuollut tautiin. Tauti on tarttunut herkemmin yli 50 vuotiaisiin. Alle 20 vuotiasta sairastaneita on alle 2%. Yhtään lasta ei ole kuollut tautiin. Tässä on ero verrattuna influenssaan. Lapset voivat sairastua influenssaan ja olla vaarassa. Koska näin ei ole K-viruksen kanssa, voidaan suoraan epäillä, että K-virus on melko harmiton tauti.

lue lisää …

Aktiiviset rahastot

Aktiiviset rahastot ovat sanan mukaisesti rahastoja, joita pitäisi hoitaa aktiivisella otteella - eli pyrkiä koko ajan olemaan ajan hermoilla ja tekemään kauppoja ja myyntejä rahaston omistajien eduksi. Aktiivisuutensa takia rahastoissa on kuluja, jotka näkyvät rahaston kustannuksissa. Aktiivisten rahastojen kulut on leivottu tuottoon mukaan, niin että ne laskevat tuottoa. Näin ollen mikäli aktiivinen rahasto seuraisi tarkasti indeksiä, niin rahaston tuotot laskisivat kulujen verran alle indeksin tuoton.

Aktiiviset rahastot eivät ole huono sijoitusmuoto, kun ymmärtää niiden luonteen. Ensin kannattaa hahmottaa, mitä etsii rahastosijoittamisesta. Tämän jälkeen tarkistaa, mitä arvopapereita rahastosalkku sisältää; millainen on ollut rahaston historiallinen kehitys lähiaikoina; minkälaiset kulut rahastolla on; tietää, mikä on oman sijoituksensa tarkoitus ja sijoitusajan pituus. On viisasta tarkistaa aina rahaston merkintä ja lunnastuspalkkioiden koot. Merkintäpalkkion koko voi vaihdella nollasta johonkin prosenttimäärään sen mukaan, minkä lähteen kautta rahastoa salkkuun hankkii.

Puhun tässä kirjoituksessa rahastoyhtiöiden ylläpitämistä rahasto-osuuksisista rahastoista, joita ostetaan ja myydään suoraan rahastoyhtiölle ei julkisen kaupankäynnin kautta. Kirjoitus ei ole validi ETF-rahastoja tai vaikka CEF-yhtiöitä mietittäessä.

lue lisään …

Helmikuu-viikko kaksi.

Piti kirjoittaa tämä bloggaus jatkoksi edelliseen ihan vain sen takia, koska kursseissa oli tänään sitten ihan käsittämätöntä nousua ja käsittämätöntä laskua. Näiden yhteistulos on tietenkin nolla - eli indeksien syöksyessä alaspäin niin oman salkkuni Australialaiset löivät yhteen syöksyvien Europpalaisten kurssien kanssa. Syy kenties siinä, että Aasiassa ollaan faktoista paremmin perillä kun Euroopassa? Odotan jännittyneenä, miten paljon kurssit nousevat ensi viikolla.

Luin muutamaa blogia äsken, jossa joku sijoittajabloggaaja oli yllätäen ymmärtänyt tosiasian. Raha ei ole tärkeintä maailmassa. Kyseinen fakta on syy, miksi en juuri välitä nousevatko kurssit vai laskevatko ne. Minä sijoitan yhtiöihin, seuraan niiden elämää ja ehkä kerään tulevaa eläkettäni. Se onko yhtiön kurssi 50% plussalle vai miinukselle ei juuri nirhaise. Jos yhtiöön on sijoittanut sijotusmielessä, niin yhtiön rahallinen arvo ei ole merkittävä muuta kuin korkeintaan myynti ja ehkä osto vaiheessa. Siinä välitilassa yhtiön arvolla ei ole merkitystä. Kun näin ajattelee, ei oikeasti ole mitään väliä tuleeko parin vuoden päästä ennustettu taantuma vai jatkuuko sama viiva eteenpäin vielä kymmenen vuotta. Tai onko tulevasta vuodesta tulemassa käsittämättömän paha tai hyvä. Silläkään ei ole mitään väliä, mitä ikinä Koronavirus vaikuttaa mihin tai on vaikuttamatta mihinkään. Se tapahtuu, mikä tapahtuu. Ja kun tapahtunut on mennyt ohi, tapahtuu jotain muuta.

Elämään kannattaa suhtautua kiinnostuneesti ja rauhallisesti. Ei ole syytä katsella tätä kaikkea silmät kiinni, vaan sepposen seläällään. Henkitä ilmaa keuhkot täyteen ja elä!

Raha on toissijaista, elämä on ensisijaista.

Mielenkiintoinen helmikuu

Helmikuu on ollut noin pörssin liikkeitä oman salkun kautta katsoen mielenkiintoista seurata. Koko kevät on ollut käytännössä melkoista arvon nousun juhlaa sijoitusmaailmassa. Jossain vaiheessa media rummutti Koronaviruksella ja ihan hetken näytti, että kursseissa oli pikkuriikkistä laskusuhdannetta, mutta viisaat tietenkin hyödynsivät tuon yskäisyn hyväkseen. Ihan vauhdikkaan nousupurskeen, joka alkoi viime vuoden loppupuolella, vauhti on hieman hyytynyt jo. Tosin Australia yllätti hieman tänä aamuna vetäen omaa salkkuani arvoltaan ylöspäin.

Mutta mitä jännää tässä kuussa onkaan tapahtunut?

lue lisään …

Ajallisen hajauttamisen strategiat

On hämmentävää, kuinka paljon sijoittamiseen keskittyvässä kirjoittamisessa aina oletetaan, että sijoittaja laittaa kaikki rahansa kerralla sijoitukseen ja tämän jälkeen vain odottaa, että sijoitus alkaa tuoda voittoa. Tämä on melko yleinen näkemys median kirjoittelussa sijoittamisen riskeistä. Mutta tavallaan tämä on hyvä asia, sillä silloin jokainen todella miettii ennen kuin sijoittaa, kannattaako kaikkea laittaa peliin kerralla. Niin sanottu 'Lump sum investing' - eli yhdessä möykyssä rahat peliin ja katsotaan miten käy - ei ole maailman paras menetelmä, mutta voi toki toimiakin joskus.

Rahastosijoittajat ajatutuvat kuin luonnostaan ajalliseen hajautukseen, koska rahastot pyrkivät laskemaan porrasta mahdollistamalla pienen sijoitusmäärän ja ainakin näennäisesti matalat merkintäkulut. Varsinaisella osakemarkkinoilla ongelmana ovat usein välittäjät, jotka puolestaan pyrkivät korottamaan porrasta pitämällä yllä melkoisia välityspalkkioita. Kun pitää korkean välityspalkkion takia omistaa enemmän sijoittettavaa varallisuutta, jotta pystyy laskemaan välityspalkkion vaikutusta sijoittamiseen, sijoittaja joutuu pakosta epätasa-arvoiseen asemaan, Näin ollen rahastot ovat paljon tutumpi sijoitusmuoto monelle. Tavallaan hyvä, sillä jos ei jaksa etsiä itselleen välittäjää matalilla välityspalkkiolla, niin ylilyönnit kertasijoitusten määrissä ovat hyvin herkillä.

Ajallinen hajauttaminen on kuitenkin useimpien osakesijoitusstrategioden kulmakivi. Kun laittaa ajallisesti pieniä määriä salkkuun, jossa on useita yrityksiä, on pitkän päälle melko merkityksetöntä kulkiko indeksi miten alas millä hetkellä, sillä keskiarvoisen hinnan löydyttyä salkkuun indeksi kulkee myös ylöspäin.

Mutta todettakoon, että ajallinen hajauttaminen ei kuitenkaan ole osa kaikkia sijoitusstrategiota. Esimerkiksi 'Momentumiin' sijoitaja sijoittaa varojaan trendin liikkeiden mukaan ja poimii rahansa ulo, kun trendi alkaa hajota. Eli sijoitustapoja on monta ja läheskään kaikki eivät niistä rakkennu hajautusstrategioiden päälle.

lue lisään …

Ajatuksiani blogistani

Minun blogini - tämä blogi.

Tämä blogi on enemmän matka parempaan ymmärrykseen sijoittamisen maailmasta kuin paikka, jossa olisi selkeitä vastauksia suuriin kysymyksiin. Tämä on luonnollisesti osinkosijoittajan itselleen piirtämä matka, jonka kohteet eivät ole selvillä ja jonka kertoma kokonaisuus ei ole vielä edes ehkä ottanut kunnolla muotojaan. Tässä blogissa on omia mielipiteitäni ja puhtaasti omia näkemyksiäni. Tämä on minunlaiseni blogi. En yritä olla jotain muuta kuin olen.

Olen joskus ennenkin kuvannut blogiani, mutta kerrataanpa tätä maisemaa vielä kerran, jota yritän rakentaa tänne netin verkkokäytäville. Ja heitetään siihen jotain ajatuksiani sijoittajan tiestäni.

lue lisään …

Tieto ja tehokkaat markkinat

Olen paljon kirjoittanut kritiikistä täydellisiä markkinoita vastaan. En itseasiassa usko, että täydellisiä markkinoita ei olisi olemassa, vaan että teoriat eivät osaa kuvastaa asioita oikeassa valossa, koska niiden pitää yrittää pakata todellisuus tiettyjen lainalaisuuksien sisään, jotka todellisessa maailmassa ovat huomattavasti värikkäämpiä kuin teoriapöydällä.

Tiede on jatkuvaa teorioiden rakentamista ja erillaisten teorioiden luojien keskinäistä väittelyä teorioiden paikkaansa pitävyydestä. Ihmisen halu hyötyä asioista maksimaalisesti on täydellisen markkinan olemassa olon peruste. Taas kritiikki täydellisiä markkinoita vastaan väittää, että ihminen ei halua hyötyä aina asioista samalla tavalla. Mutta tässä kohtaa otan käsitteeen tieto peliin mukaan. Edellisessä bloggauksessani käsittelin omalla tavallani Grossman-Stiglitz paradoksia, joka on filosofinen ja matemaattinen pohdinta kysymykselle kumpi oli ensin muna vai kana - tai tässä tapauksessa tieto asiasta ja reagointi asiaan.

lue lisään …

Grossman-Stiglitz paradoksi

Matematiikalla on pyritty kautta aikain todistamaan sijoitusmaailman tapahtumia. Matemattiset mallit kuitenkin perustuvat ihmisten päässä kehittämiin ajatuksiin ja näkemyksiin, jotka on vain haluttu laittaa matemattiseen muotoon.

Matematiikka on yksi meidän ympärillä olevan maailmamme ymmärtämisen portaista. Sanford Grossman ja Joseph Stiglitz esittivät 1980 melko mielenkiintoisen teorian, jonka on sijoittamista harrastavan hyvä ymmärtää. Tuossa teoriassa on aineksia, joiden avulla sijoittajalle avautuu monia kysymyksiä, jotka liittyvät maailmaan, jossa raha liikkuu.

lue lisää …

Palkkiot vs korkeampi tuotto

Varsin usein näkee sijoittajien nettikeskusteluja, jossa tärkein asia rahastossa ovat rahaston kulut. Rahastot saavat tuottonsa lähinnä veloittamalta sijoittajalta erinäisiä maksuja, jotka on piilotettu rahaston arvoon eli NAViin. Rahasto napsaisee tietyn osan NAVista itselleen. Tällaisia maksuja ovat hallinnointipalkkiot ja juoksevat kulut. Sijoittajat harvemmin keskustelevat merkintä tai lunastuspalkkioista tai ETF kaupan välityskuluista, koska tuottoisan rahaston tapauksessa nämä kulut katoavat rahaston arvonmuutokseen. Huomattakoon kuitenkin, että ETF rahastojen välityskulut ovat yleensä pienemmän kuin rahastojen merkintä tai lunastuspalkkiot, mikäli rahasto käyttää tällaisia.

Hallinnointipalkkiot tai juoksevat kulut - kutsun näitä tästä eteenpäin vain sanalla kulut - ovat pitkällä aikavälillä sijoittajan tuottoa laskevia tekijöitä yhdessä verojen kanssa. Vaikka joidenkin sijoittajien mielestä on kamalaa, että kulut leikkaavat tietyn osan heidän tuotoistaan, he harvemmin miettivät tai vertailevat rahastojen todellisia tuottoja. Kun vertailee hyvin matala kuluista rahastoa korkeampi kuluiseen olisi aina hyvä huomioida fakta, että korkeampi kuluinen vain voi tuottaa niin paljon enemmän kuin matala kuluinen, että matemattisesti kannattaa valita korkeampi kuluinen. Rahaston valinta ei siis todellisuudessa pyöri pelkän kulukeskustelun ympärillä, vaan on monia muitakin tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon rahastoa valitessa.

lue lisää …