Hyppää sisältöön

Pohjois-Amerikkalaisia huippulukemia

Kaikkien negatiivisten uutisten ja median jankkaamisen keskellä, miten Trumpin lausunnot vain vievät pörssiä huonompaan suuntaan, Down Jones saavutti 28000 pisteen rajapyykin. Tällekin tapahtumalle keksittiin joku tämän hetken tilanteeseen sopiva varma syy - vaikka todellisuudessa nousu trendi on pitkän kantaman tapahtuma, eikä siihen todellakaan liity 'nyt juuri tilannetta' kuin vain pinnan verran.

Syyt löytyvät yleensä monien muiden olemassa olevien trendien rakenteesta, ei siitä, mitä sijoittajat nimenomaan nyt ajattelevat.

lue lisää …

Osinko, Korko ja Inflaatio

Rahatalous on tietyssä mielessä melko kiero kokonaisuus. Rahan arvostus ja merkitys vaihtelee jatkuvasti huomaamatta ympärillämme. Rahan arvon muutos muuttaa hintoja, vaikuttaa elinkeinoelämän toimintaan ja tekee asioita arvokkaammiksi kuin ennen - vaikka suhteessa ympäristöön mikään ei ole oikeasti muuttunut.

Isäni aikonaan käytti laskukonetta osoittaakseen, kuinka paljon paremmin asiat ovat nykyään, koska rahalla saa nykyään tiettyjä asioita paljon enemmän. Hän ei pohtinut sellaisia asioita kuin, miten asioden kehitys oli muuttanut hintoja ja työmenetelmiä. Hänelle ainoa mittari oli raha. Jos rahalla sai enemmän, niin asioiden automaattisesti piti olla paremmin. Mahdolliset varjovaikutukset tai jopa ihmisen vaikutukset ympäristöön eivät noina aikoina merkinneet mitään isälleni.

Monelle meistä on tärkeä vain massa ja määrä. Jos arvo on kohonnut näin ja näin paljon, niin se selvästi on voittoa, vaikka voi olla, että laskettaessa realista voittoa, niin mentäisiin jopa tappiolle. Itse en ole lainkaan varma, että se salkkuni jota tämä blogini kuvaa, on lopultakaan arvollinen menestys. Minun määränpääni ei suinkaan ole saada yhä vain korkeampaa arvoa salkulleni, kuten olen monta kertaa todennut. Tavoitteeni on rakentaa salkku, joka joskus tulevaisuudessa tuottaa osingoa sopivasti ja on eräällainen korvike sijoitusasunnolle.

Mutta mietitäänpä kysymystä siitä, miten vaikeata on oikeasti hahmottaa muuttuvassa ympäristössä arvon kehitystä. Ja miten se vaikuttaa osinkosijoittajan sijoituksiin. Onko osinkotuotto luotettavaa tuottoa vuosien kuluessa?

lue lisää …

Rebalansointi

Rebalance on monelle sijoittajalle tuttu. Jokainenhan tietää, että tarkoittaa salkun osakkeiden määrien uudelleen järjestämistä. Eli siis myymistä ja ostamista jollain menetelmällä. Miksi tätä tehdään? Syitä voi olla monia, mutta tärkeimpiä syitä on riskinhallinta. Eli jonkun yhtiön osakkeiden määrän kasvaessa liikaa tai osakkeiden arvon kohotessa liikaa, voi olla syytä kerätä voittoa ulos, ennen kuin osakkeen kurssi laskee. Salkussa voi myös olla tappioita, joiden pos myyminen auttaa verotuksessa. Tai yksinkertaisesti haluaa eroon joistakin salkun osakkeista, jotka eivät enää sovi sijoitusstrategiaan. Peruste voi myös olla tasoittaa kaikkien salkun osakkeiden suhteet samoiksi.

Rebalansointi ei ole pakollinen operaatio. Ilmankin voi elää hyvin elää tuottoisasti. Jotkut sijoittajat kuitenkin katsovat tästä menetelmästä olevan hyötyä.

lue lisää …

Osinkosijoitaja:osta ja pidä

Osta ja pidä strategiaa ovat jotkut tahot julistaneet kuolleeksi strategiaksi. Yksi pääsyy tähän on fakta, että tänään on vaikeata ennustaa, mitkä yhtiöt ovat niitä suuria nousijoita tulevaisuudessa. Enää ei ole mahtavaa nousutuulta, jossa saattoi ostaa mitä vaan ja voittoa tuli. Kritiikistä paistaa selkeästi läpi hermostuneisuus sijoittamiseen ja fakta, että sijoittajat haluavat ihan pakosta ottaa ylisuuria riskejä tappiolla tekemällä omaan salkkuun 20 osakkeen rajoituksen sijoitettavien paperien määräässä. Kun on vähän yhtiöitä salkussa, niin pitää harrastaa poimintaa ja ennustamista ja pelätä jos poiminta ei mennytkään oikein.

Kun uhohtaa 20 vaivaisen osakkeen rajan ja kerää isomman salkun, johon poimii kohtalaisia pärjääjiä koko joukon ja joilla on osinkotuottoa - vaikka vaan jonkun prosentin - niin vähintään salkku tuottaa vuosien mittaan kohtalaisesti, vaikka se ei mikään kultakaivos olisikaan.

Osta ja Pidä strategian kritiikissä on siis kyse siitä, että vain ei osaa poimia salkkuun tarpeeksi papereita ja on niin ahne, että haluaa kaiken nopeasti ja saman tien - Eli pelko ja ahneus.

lue lisää …

Osinkosijoittaja ja Sortino Ration

Olen jonkin aikaa ennustellut mielessäni, että lähitulevaisuudessa osinkojen koot ovat laskussa ympäri maailmaa. Näkemykseni voi johtua korkeisiin osinkoihin sijoitustavastani - joskus korkean osinkon ylläpitäminen on yhtiölle raskasta ja on tarvetta laskea osinkoa. Tai yksinkertaisesti siitä, että taloudessa on nyt loppu vuodesta 2019 pientä yskimisen merkkejä.

Tämä bloggaus sai kuitenkin voimansa ajatuksesta, että Postmoderni salkkuteoriaa voisi jollain tavalla väärin käyttää osinkosijoittamisen tukena. Postauksen pääaiheena on Sortino Rationin hyödyntäminen osinkotuoton kannattavuuden seuraantaan - kun ei oteta huomioon markkinahinnan liikkeitä salkussa.

Salkkuni tuleva vuosi tulee olemaan haastava, sillä Medical Facilities Corpin sairaalat ovat ajautuneet kilpailutilanteeseen kunnallisten sairaalojen kanssa, ja yhtiö vaikean vuoden jälkeen on päättänyt muuttaa kuukausittaisen osingonsa kvartaaliosingoksi - mikä on näppärä tapa laskea osinkoa reippaasti. Tämä osingon lasku vaikuttaa ikävästi koko salkkuni osinkotuottoon, mutta tarkoituksenani on vuosien mittaa kuitenkin kääntää tämä takaisku voitoksi. En usko että sairaalat kuitenkaan ole usa:ssa kovin tappiollisia laitoksia pidemmän päälle.

Lama on tulossa ja osingot ovat laskussa, mutta positiivista on, että laskun jälkeen yleensä saapuu nousu.

lue lisää …

Post-moderni salkkuteoria

Moderni salkkuteoria perustuu paljolti matemaatisiin suureisiin ja oletukseen symmetrisestä riskistä. Post-moderni salkkuteoria katsoo asioita hieman toisellaisesta näkökulmasta, vaikka muistuttaakin paljon modernia salkkuteoriaa.

Post-modernin salkkuteorian merkittävin eroavaisuus moderniin salkkuteoriaan on ajatus, että riski ei rakennu normaalijakauman päälle, vaan riskiä kuvaa asymmetrinen käyrä. PMST:n johtoajatuksia on 'Downside deviation' eli vapaasti käännettynä negatiivisten keskipoikkeama.

lue lisää …

Pääomavero uhka investoineille?

Tänään media heitti mielestäni melkoisen kyseenalaisen rinnastuksen. Ensimmäinen kohta koski tosiasiaa, että Suomessa on lukuisia ns. hyvin rikkaita ihmisiä. Tämän faktan jälkeen heittettiin väite, että pääomavero on syynä siihen, että Suomessa investoinnit ovat pieniä - Nämä rikkaat ihmiset uutisen mukaan sijoittavat vain tuottamattomiin kohteisiin kuten pörssiin tai asuntoihin ja tästä seuraa suoraan, että suomi on investointiköyhä maa.

Uutisessa ei mitenkään perusteltu, mihin tämä väite perustuu. Eli väitteen ydin oli: jos sinulla on rahaa, niin et halua sijoittaa sitä muualle kuin osakkeisiin ja asuntoihin koskaan - eli rahasi ei millään tavalla lähde taskustasi kulutukseen ja tämän kautta kasvata niillä alueilla investointeja, jotka hyötyvät kulutuksestasi. Väitteen pääarkumentti uutisesta saatavalla informaatiolla siis on: Suomalaiset ovat hyvin kitsasta joukkoa, jonka rahat eivät päädy kulutukseen - ja asuntosijoittaminen ei missään nimessä paranna asuntojen rakentamista, ja näin ollen tuo investointeja asuntomarkkinoille, koska pääomavero on liian matala. Ilmeisesti kovalla verotuksella, joka syö investointirahat saataisiin parempia investointeja aikaan?

Kuinka moni uskoo, että oikeasti että pääomavero on se syy, miksi Suomi on investointiköyhä maa - vai olisiko kuitenkin syy jossain aivan muualla? Uutinen ei ainakaan antanut minkäänlaista tietoa, mikä on se korreloiva tekijä Suomen rikkaiden omaisuuden ja investointien määrän välillä. Itse epäilen investointien vähenevän mikäli veropohjaa kiristetään juuri pääomaveron osalta, sillä jos yhtiön tuottoon liitetään progresiivinen vero, se omiaan vähentämään haluja investoida Suomeen.

Epäilen uutisen taustalla olevan enemmän huoli rahan jakautumisen epäsuhdasta suomessa kuin todella, että pääomavero olisi todellinen syy investointien vähyyteen kylmässä maassamme. On maita, joissa verot ovat huomattavasti sijoittajaa suosivampia ja silti investointien määrä on suuri. Tällainen maa saattaa esimerkiksi löytyä rapakon toiselta puolen.

Toivoisin median hieman paremmin kertovan ihmisille syy ja seuraussuhteita kuin heittää ilmoille melko perusteltomia väiteitä, jotka enemmän tuntuvat mielipiteiltä kuin tieteeltä. Muistan erään minua joskus opettaneen käyttäjäystävällisyyteen perehtyneen opettajan mielipiteen, että autojen jarruvalot ovat turhia, koska ihimiset kyllä näkevät, kun auton nopeus edessä hidastuu. Hän ei ymmärtänyt, mikä hyöty käyttäjälle voi olla erillaisissa tilanteissa, kun näkee edessä olevalle autolle syttyvän jarruvaln päälle.

Ihmisillä voi olla tieteestä huolimatta mielipiteitä, joissa ei ole mitään todellista pohjaa - ainakaan niin kauan, kun tiedolle ei anneta sitä teoreettista kehystä, joka osoittaa että väitteessä olisi jotain pohjaa.

Ja lopuksi toteamus, että en kuulu Suomen rikkaiden joukkoon. Nähdäkseni nykyisen kaltainen pääomavero on monella tavalla hyödyllinen asia yhteiskunnassamme, vaikka jotkut piirit ovat tästä eri mieltä.

Split share corporation

Arvopaperimarkkinoilla, pohjois-Amerikan pörsseissä on saatavilla monenlaisia osakkeita, joiden olemus kannattaa tuntea etukäteen. Kun ostaa CEF yhtiötä Kanadan pörsissä ja huomaa sen olenva Split Share Corporation, on tekemisissä yhtiön kanssa, jonka olemassa ololle on määritetty aika - eli yhtiö aloittaa toimintansa tiettynä päivänä ja periaatteessa lopettaa toimintansa tiettynä päivänä. Lisäksi yhtiöllä on erikoinen osakerakenne - se perustuu kahteen osakesarjaan, joiden välillä on tietynlainen vuorovaikutus.

Kun on kyse korkean tuoton yhtiöstä, niin tämän yhtiön toinen osakesarja, etuoikeutettu osakesarja. muistuttaa jonkin verran joukkovelkakirjaa. Sijoitat rahaa ja saat tuloja ja tietyn ajan jälkeen yhtiö lopetaan ja tulos jaetaan omistajille. Erona JVK:n on kuitenkin ainakin se, että yntiön lopetus aikaa voidaan pidentää - joukkovelkakirjan laina-aikaa harvemmin pidennetään.

lue lisää …

Sisällön muutoksia

Viikon lopuksi suoritin salkussani joitakin muutoksia. Päätin myydä Robotiikkaan sijoittavan ETF:n pois salkusta ja korvata sen parempaa markkinhintaliikettä ja parempaa osingoa jakavaan Bondeihin sijoittavaan ETF:än INVESCO AT1 CAP BOND EUR HDG. Samalla sijoitin uudelleen saatuja osingoja ja ostin toisen bondeihin sijottavan ETF:än ISHARES USD HY CORP USD DIST.

Käytin ostosten aikana paljon aikaa miettiäkseni tulevan kuukauden mahdollisia muutoksia salkkuni rakenteessa. Tulin tulokseen että en taida kamalasti muutoksia tehdä.

lue lisää …

CEF sijoittamisen riskit

Close-End-Fund yhtiöt ovat sijoitusyhtiöitä, joiden tuotto tulee yhtiön pinnan takana olevasta rahastosta. Käytännössä sijoittajat tuijottavat rahaston NAV-arvoa laskiessaan yhtiön osakkeen kurssin arvoa. No tämän kaiken olen aikaisemminkin käynyt läpi, joten keskityttään tässä postauksessa sijoittajan riskeistä, kun hän laittaa rahansa CEF-yhtiöön.

CEF:ien tuotto tulee rahoitusmarkkinoilta. Yhtiöllä ei ole varsinaista tuotetta jota se valmistaisi ja myisi, vaan yhtiön tuote on tavalla tai toisella muiden yhtiöiden osakkeet tai muu arvokohde, jonka arvolla ja tuotolla sijoitusyhtiö pelaa. On suorastaan epärealista olettaa, että CEF-yhtiö ei käyttäisi toiminnassa johdannaisia. Velkavipua eivät kaikki käytä.

Korkeat osingot tekevät sijoittajille CEF-yhtiöstä mielenkiintoisen. Mutta kuten maailmassa yleensä on, niin kannattaa kurkistaa korkean osingon taakse ja pohtia, mitä anteeliasta rahan jakamisesta sijoittajalle seuraa. Seuraava CEF-yhtiön riskeihin keskittyvä lista ei keskity niihin hyviin puoliin, jotka saattavat syntyä nimenomaan luoetteluidusta riskeistä. Close-End-Fundiin liittyy rakenteellisesti joitakin asioita, joiden takia niihin sijoittaminen voi olla mielekästä kaikista seuraavksi mainituista riskeistä huolimatta.

lue lisää …