Hyppää sisältöön

salkunkehitysnakymiä 04 2019

Olen joitakin kertoja yrittänyt kirjoittaa blogini säännöllisesti talouden tilaanteesta maailmalla tai salkuntilanteesta juuri sinä hetkenä. Mutta elämän kiireet ottavat usein ohjakset käteen ja vievät muualle.

Joten joudun tyytymään silloin tällöin kirjoitteluun. Mutta top aiheita menneinä kuukausina on ollut Britanian Brexit, joka näyttää sitten kääntyvät toiseen lenkkiin kuin olin uumoillut. Veikkasin joitakin kuukausia sitten, että Britanian selvästi valitsema tie on sopimukseton ero. Nyt näyttäisi siltä, että englantilaiset johtavat politiikot ovat kieroja ja yrittävät kääntää koko Brexitin tie paluuksi EU:n huomaan. Kieltämättä taloudellinen haaste juuri tässä hetkessä elävälle politiikalla on sopimukseton ero, jonka kovin tulos voisi olla täydellinen poliittinen muutos Britaniassa - ja ehkä sen seurauksena uudet EU-jäsenyys neuvottelut.

Mutta nyt näyttäisi siltä, että meiltä jää kokonaan näkemättä tämä jännitysnäytelmä. Joudumme vain seuraamaan, miten lisäaikaa tulee mittaamaton määrä, kunnes mitään EU eroa ei tehdäkkään.

lue lisää …

Aikaa vai rahaa

Salkun tulosta pitkällä aikavälillä mitataan joko aika- tai rahapainotteisesti. Aikapainoitus (TWR) tarkoittaa käytännössä arviota yhden yksikön - oli yksikkö dollareita tai euroja tai jotain muuta - mittaisen määrän hypoteettista kasvua aikaperiodin sisällä. Rahapainotus (MWR) tarkoittaa kassavirran muutoksia, johon liittyy rahan lisäämistä salkkuun tai rahan pois nostoa salkusta.

Itse osinkosijoittajan suosin MWR - Money-Weight return menetelmää eli rahapainotteista tuoton arviointia, jolloin tiedän kuinka paljon salkun todellinen arvo on muuttunut suhteessa sijoitettuun rahaan, kun huomioidaan panot ja nostot myös. Näin ymmärrän osinkotuoton vaikutusta ja salkun koron korkoa salkussani, kun osaan suhteuttaa kaiken sijoittamieni rahojen suhteen. Mutta todellisuudessa tämä on pelkkä oma tuntemus, sillä TWR ja MWR on toisiaan tukevia tapoja tarkastella salkun tilannetta. Ja kieltämättä TWR on paljon suositumpi tapa tutkia salkun kehitystä kuin MWR. TWR-laskenta mahdollistaa salkun tilanteen vertailun muihin salkkuihin erillaisten tunnuslukujen avulla.

Mutta tutustaanpa vähän teoriaan näiden ympärillä.

lue lisää …

Sijoittaminen ja ikä

Silloin tällöin, kun lukee neuvoja sijoittamisesta löytää mielipiteen, että osakesijoittamista ei saisi aloittaa vanhana - eli osakeisiin saisi sijoittaa korkeintaan 100% miinus ikä eli jos on 30 vuotta, saisi sijoittaa korkeintaan 70% osakkeisiin.

Olen miettinyt mihin tämä periaate oikeasti perustuu? Mikä syvä filosofia tuolla ajatuksella on? Itse pidän koko mielipidettä lähinnä joukkoon naurettavia kansanhokemia kuuluvina, mutta mennäänpä syvemmälle tuohon ajatteluun. Mistä se oikein syntyy.

Ennen kuin menemme pidemmälle kannattaa muistaa toteamus, koskaan ei kannata sijoittaa mihinkään enemmän kuin voi menettää. Tuo toteamus on iästä riippumaton fakta. Toinen fakta on, että ihmisillä on tapana vaihtelevan palan verran tätä elämää. Ihmiselämän pituus ei ole vakio.

Jos vanhana sijoittaa rahaa ja sijoittaa sillä ajatuksella, että raha ei ole maailman tärkein asia, koko ikään sidottu sääntö on turhaa. Lisäksi jos nuorena sijoittaa ja kuolee nuorena, niin sijoittamisesta on ollut iloa sijottamisen mielessä, mutta rahat ovat menneet joka tapauksessa kankkulan kaivoon.

lue lisää …

huhtikuun valinnat

Kevään mittaan olen seuraillut, miten rajua vauhtia Corus Entertaiment nousee pohjamudista ylös. Corus on esimerkki yhtiöstä, joka ei toteuta sitä paljon hoilattua sanontaa: 'Niin harvoin romahtaneet yhtiöt nousevat pohjalta.' Itseasiassa olen sitä mieltä, että harvinaisen usein romahtaneet yhtiöt nousevat pohjalta. Jos harrastaa pitkä aikaista sijoittamista, niin toteamukset, miten tappiot on myyty pois kuulostavat korvissani kokemattomien sijoittajien jutuilta.

Tosiasia on, että juuri romahtaneilla yrityksillä voi saada suurimmat tuotot. Kysymys on riskin ottamisesta. Jos haluaa voittaa, niin kannattaa toimia aivan toisella tavalla kuin muut kanssatoverit, eli ostaa kun toiset myyvät.

Kanada on myös tulevan kuun sijoituskohteeni. Etukäteen olen jo viime vuonna päättänyt ostavani Canadian Bank Group nimistä CEF- paperia. Mutta aion ostaa myös kolmea muuta yhtiötä salkkuuni tämän kevään aikana.

lue lisää …

ADACEL TECHNOLOGIES LIMITED 2019-04

Australia on pieni kiehtova maa. Adacel Technologies ei toimi ainoastaan Australiassa, vaan sillä on vankka jalansija myös pohjois-Amerikassa. Yhtiö on tehnyt monia ilmailualan sovelluksia, joista parempaa näkemystä saa katsomalla yhtiön sivuilta.

http://www.adacel.com/AdacelIndex.html

Kuten suurin osa sijoituksiani, myös Adacel on osinkosijoitus. Suhtaudun hieman epäilevästi ohjelmistokehitystä tekeviin yrityksiin, mutta Adacelin tuotekehitys on sitä verta tuottavan oloista, että olen hyväksynyt sen salkkuuni. Alalla on kovaa kilpailua, mutta toisaalta alalla on myös paljon mahdollisuuksia.

Yhtiön sivuja selatessa saa näkemyksen, että työvoimaa etsintään lähinnä pohjois-Amerikan markkinoille, mutta ohjelmistokehityksen työhakuilmoitukset harvoin kertovat koko totuutta. Mutta tätä kirjoittaessani työhön haettiin kehittäjiä nimenomaan Kanadaan. Jos lukee työn kuvauksia, niin huomaa, että haettava taso on melko kova - ja jos tällaisen hakemuksen näkisi Suomessa, niin tietäisi, että kuvatut vaatimukset ovat lähinnä mielikuvitusta ja paikka on avoinna ensimmäiselle tarpeeksi rohkealle.

Adacel ei tee tulosjulkaistuksia kvartaalin välein, vaan puolivuosittain, jonka takia seuraavat taloustiedot on muokattu näyttämään kvartaalitason muutoksia, vaikka näitä ei käytännössä ole ollut saatavilla.

lue lisää …

Maaliskuu 2019

Vuoden alku kvartaali on päättynyt. Puhtaalla arvopuolella, jos salkkua kannattaa niin yleensäkään koskaan tutkia, vuoden ensimmäinen pätkä on ollut melkoista plussaa. Mutta arvopuoli ei ole kiinnostavaa. Kiinostavampaa on katsoa toteutuuko ennustukseni britanian sopimuksettomasta Erosta tulevan kuukauden puolivälissä.

Tässä kuussa olen panostanut Ing groupiin, koska Italian hallitus käynisti pankkijättiä vastaan jällen yhden rahanpesututkinnan. Suurpankin kurssi laski tutkinnan takia, jota pystyin hyödyntämään. Ing Groupin trendi on ollut laskeva viime aikoina, joka johtaa lopulta siihen, että muuttuu nousevaksi, kun kaikki nämä tämän hetkiset hösötykset päättyvät ja mielenkiinto eri piireillä siirtyvät jonnekin aivan muualle. Aion olla niiden joukossa, jotka hyödyntävät hösötyksen voitoksi.

Nuorena olin sitä mieltä, että ilmaston kehitys on ongelma - jo ennen kuin oikeasti kukaan alkoi puhumaan asiasta suurella äänellä. Ilmasto-ongelma on ollut tiedossa jo kuusikymmentäluvulta saakka, mutta kukaan ei ole halunut tehdä asialle mitään. En ole vakuuttunut, että tänäänkään oikeasti kukaan haluaa tehdä asialle oikeasti mitään. Minun näkemykseni on, että nykyiset 'ratkaisut' ovat melkoista potaskaa eivätkä ratkaise millään tavalla kuin paperilla ilmastoasioita. Meillä ihmisinä olisi mahdollisuus vaikuttaa ilmastoon kokonaisratkaisuilla, kuten unohtaa nationalismi ja toimia yhteen hengeen ihmiskuntana. Tällainen yhteen hengeen puhaltaminen mahdollistaisi koko planettaa palvelevien energiakeskusten rakentamisen sinne, missä energian tuotto on suurinta - esimerkiksi valtavat aurinkopanelit aavikoille.

Itse sijoittajana haluaisin suunnata olemattomia sijoituksiani energiamuotojen kehitykseen - mutta en tiedä mahdollistuuko se nykyisessä maailmassa.

Meidän pitää ihmisinä kehittyä enemmän, muuttua hyväksyvämmiksi muita kohtaan ja ennen muuta oppia humaanisia arvoja ja empatiaa, joka on kovasti kadoksissa planetallamme. Ihmiskunta kokonaisuutena on kovasti psykopaattinen joukko ihmisiä, joiden ainoa halu on tappaa toisia, hallita ja tuntea itsensä paremmaksi kuin muut. Miten moinen eläinlauma kykenisi tekemään mitään sellaista joka palvelee meitä kaikkia eikä ketään vain yksilötasolla?

Mutta tämän puheen jälkeen osingon kehitykseen tässä kuussa:

lue lisää …

Sijoitussuunnitelmia

Minulla on tarkoituksenani ostaa kolmea uutta kanadalaista paperia salkkuuni. Teen tällä hetkellä pientä kartoitusta, mitkä paperit olisivat hyvi. Kartoitusmenetelmäni käytän muunnettua Piotroskin pisteytystä sekä Roitersin-raportti pisteytystä, jonka otan asioiden yksinkertaistamiseksi suoraan Reutresin raporteista. Lisäksi sekoitan näihin vähän puhdasta omaa järkeilyä.

Piotroskin pisteytyksessä aion käyttää hyväkseni palvelua nimeltä Yahoo finanssi, koska en halua kahlata läpi suurta määrää tulosjulkistuksia, vaan saada näkemykseni nopeasti ulos.

En myöskään käy kaikki Kanadan pörssin papereita läpi, vaan korkeaa osinkoa jakavia Kanadalaisia peruspapereita jonkin verran. Rajani liikkuvat 6.5 - 12% dividend yieldin kohdalla, mutta luulen valinnan osuvan yli 7% divyield papereihin.

Käytännössä aion luoda kevyen tietokannan itselleni tietyjen Kanadalaisten yhtiöiden tilasta, jonka pohjalta myöhemmin pystyn hankkimaan lisää Kanadalaisia papereita, mikäli katson asian tarpeelliseksi.

lue lisää …

Miksi osingoa voi verrata korkotuloon?

Koska netissä on näppäriä kirjoituksia, jotka yrittävät tehokkaiden markkinoiden väärin ymmärtämisellä todistaa, että osinko- ja korkotulo eivät ole verrattavissa toisiinsa, niin kirjoitan tähän aivan toista todistavan kirjoituksen.

Kirjoitus lähtee olettamuksesta, että salkkuun on ostettu suhteellisen turvallisia yrityksiä, joiden elinkaari voidaan laskea vuosikymmenissä. Tai että salkun hajautus on niin suuri, ettei yksittäinen osake voi vaikuttaa kovin paljon osinkotuottoon. Lisäksi oletan, että osinkotuotto salkussa ei katoa. Mikäli salkku on hyvin hajautettu, viimeinen väite pitää todennäköisesti paikkansa. On totta, että osinkotuotto voi laskea tai muuttua vuosien mittaan, mutta myös korkotulo voi jostain syystä kadota - esimerkiksi indeksin sukeltaessa nollaan.

lue lisää …

"Osinko ei tee osakkeesta korkopaperia"

Luin kirjoituksen, jossa todisteltiin, että osinkoa ei voi käyttää hyväkseen samalla tavalla kuin korkopaperia. Kirjoitus perustui ajatukseen tehokkaista markkinoista. Eli kun osinko tulee tilille, niin paperin hinta laskee. Perusajatus on, jos osake maksaa 10 euroa ja tulee kahden euron osinko, niin paperin hinta laskee 8:aan euroon. Kyllä, tehokkaiden markkinoiden tapauksessa näin periaatteessa tapahtuu. Hetkellisesti.

Mutta jos osinko aina tiputtaisi osakkeen hintaa vain alaspäin, niin lopulta osakkeen arvo olisi nolla. Näin ei kuitenkaan ole. Tehokkaat markkinat eivät suinkaan väitä, että osaketta ei voi hyödyntää kuten korkopaperia. Maailmassa on lukuisia yhtiöitä, joiden osakkeita ostettuaan aikoja sitten, paperia on voinut hyödyntää tehokkaammin kuin korkopaperia. On tärkeä ymmärtää, että osakkeen tapauksessa häviö tai voitto tulee vasta, kun paperi on lopulta myyty. Korkopaperin kohdalla pätee tämä sama laki. Jos korot nousevat, jvk menettää arvoaan ja jos sen myy, kärsii periaatteessa tappiota tai saa voittoa tilanteesta riippuen.

lue lisää …

Hedge rahastot

Huomasinpa netin valtaväyliä kulkiessani blogikirjoituksia erään Suomessa toimivan välittäjän mainostamasta Hegde-rahastosta, ja ymmärsin yllättävästi, että kirjoittaja ei oikeasti näyttänyt tietävän, mikä on Hedge-rahasto. Tai sitten hän vain ei ollut ymmärtänyt mitä näkemässään mainoksessa todella luki. Siinähän ei oltu mitenkään kirjoitettu sanaa Hegde, vaan enemmänkin oli saatu asia näyttämään hienolta tekoälyjutulta.

Eli kysymys ehkä olikin enemmän luetun ymmärtämisestä kuin siitä, että Hedgerahaston käsite oli epäselvä.

Toki, itsekin kirjoitan parjon roskaa blogissani, joten ei ole siis yllättävää, että muut tekevät sitä myös. Mutta koska minulle jäi epäilys, että ihmiset eivät oikeasti tiedä, mitä tarkoittaa Hedge-rahasto, niin kerrataanpa hieman asiaa.

lue lisää …