Hyppää sisältöön

CEF ja konkurssi

Näin melkoisen riskialttiina hetkenä pörssimarkkinoilla on hyvä huomata joitakin faktoja eräästä piensijoittajien vierastamasta osake-instrumentista nimeltä Close-End-Fund. Rahastoilla ja Rahastoilla on eroa. Maailmalla on monenlaisia rahastoje - on hyvä muistaa, että esimerkiksi REIT ja CEF ovat hyvin erillaisia rahastomalleja, vaikka päälisin puolin näiden kahden rahastotyypin osakkeet muistuttavat toisiaan. Samoin ETF ja CEF eroavat toisistaan rajusti, vaikka ovatkin noin periaatteessa hyvin samankaltaisia rahastoyhtiöitä.

Sanotaan että REIT yhtiöt voivat mennä konkursiin, mutta CEF-tyyppiset yhtiöt eivät kovin todennäköisesti mene konkurssiin, vaikka kummatkin ovat sijoittajan kannalta pörssissä Close-End tyyppisiä yhtiöitä. Miksi näin? Kummatkin yhtiötyypit perustuvat lainoitukseen ja riskiin? REIT yhtiö ei kuitenkaan ole samanlainen kuin rahoitusinstrumentteihin sijoittava rahasto. Rahaston arvo tulee intrumenttien arvon liikkeestä ja niiden tuotosta rahastoyhtiölle. REIT-yrityksen tuotto tulee kiinteistöjen tuloista, joita voivat olla vuokratulot tai korkotulot. Kiinteät rakennukset eivät kuitenkaan ole samanlaisia tuotteita kuin arvopaperit. Niiden myyminen on vaikeaa ja niiden kunto heikkenee kokoajan - näitä kumpaakaan arvopaperit eivät teet. Rahasto on halussaan tuote, joka on periaatteessa erittäin likviidi. Jos rahasto ottaa lainaa, sen ei tarvitse ottaa lainaa samalla lailla kuin REIT yhtiö. REIT voi mennä omien kulurakenteittensa takia konkursiiin - joskin käytönnössä se on pitkän polun takana.

Tämän bloggauksen pääpaino on pohjois-Amerikan markkinoissa - jossa enimmäkseen on tarjolla CEF-yhtiöitä.

Voiko CEF-rahasto mennä konkurssiin?

Kun puhuttaan laajasti sanasta rahasto, on hyvä muistaa rahaston merkitsevän yhtiötä, joka on sijoittanut varansa tietyn säännön mukaan johonkin instrumenttiin. Avoimet rahastot saavat sijoitusvaroja omien rahasto-osuuksien kaupan kautta. Näin ollen avoimien rahastojen konkurssi on lähes mahdoton asia.

Eli käytännössä voi sanoa, että avoin rahasto ei mene konkursiin.

Suljetut rahastot kuten CEF-yhtiöt eivät samalla tavalla välttämättä saa varoja, joten ne todennäköisemmin käyttävät lainavipuja toimintansa edistämiseen. Mutta lainaojen vakuutena käytetään osakkepääomaa - ja tämä hyvin likviidi pääoma toimii yhtiön turvana samalla tavalla kuin avoimen rahaston tapauksessa. Mikäli rahastom arvo laskee yhden päivän aikana enemmän kuin 50% ja se sattuu olemaan 50% verran lainarahoitettu rahasto - niin teoreettisesti rahasto voisi mennä konkurssiin. Mutta osakemarkkinoilla näin suurta arvon laskua yhdessä päivässä ei juurikaan ole tapahtunut.

Normaalilla Amerikkalaisella CEF-rahastolla ei tietääkseni voi olla velkaa enemmän kuin 33,3%. Kuitenkin esimerkiksi SPLIT-tyyliset CEF-rahastot voivat saavuttaa jopa 50% lainoituksen, koska rahastossa käytetään etuoikeutettua osakesarjaa lisänä. Mutta normaalin CEF rahaston kohdalla pitäisi tulla melko iso taloudellinen katastrofi, että rahasto ajautuisi tilanteeseen, jossa sen velat ajaisivat yhtiön konkurssiin. Mikäli velat eivät voi ajaa rahastoa konkurssiin, niin voivatko muut kulut tehdä sen? On varsin epätodennäköistä, että CEF-rahastolla olisi työtekijöitä kovinkaan monta ja sillä olisi suuret ja kalliit toimitilat. Ne ovat kaikin puolin erillaisia yhtiöitä kuin esimerkiksi REIT-yritykset, joilla on rakennusten ylläpidollisia kuluja ja työvoiman tarvetta.

SUhteellisen turvallinen sijoitusmuoto.

Vaikka CEF-rahasto on omanlaisensa ja toisinaan hieman vaikeasti ymmärrettäväkin rahastotyyppinsä, niin siinä on omat hyvin turvalliset elementtinsä verrattuna tavalliseen osakeyhtiön osakkeisiin. Se ei mene konkurssiin. Yhtiön osakkeen arvoon eivät vaikuta samallaiset tuotannolliset asiat kuin muun tyyppisten yhtiöiden osakkeiden arvoon.

Tietenkin CEF-yhtiön arvon kehittyminen on vaikeampi hahmottaa ja joillakin CEF-yhtiöillä on rahaston lopettamisen vaara olemssa aivan kuten esimerkiksi nuorilla avoimilla rahastoyhtiöillä on.

Joillakin CEF-yhtiöillä on kirjattu rahaston lopettamispäivä perustamisasiakirjaansa. Tosin melkoi usein näillä yhtiöillä on mahdollisuus lisätä yhtiön olemassa olon pituutta vuosilla. Ja lopettaminen yleensä tarkoittaa sitä, että NAV-varat jaetaan osakkeenomistajille. Tosin CEF:in tapauksessa voi olla, että yhtiön osakkeen arvo on korkeampi kuin NAV:in arvo.

Itse en kuitenkaan ole vielä törmännyt CEF-yritykseen joka olisi yllättäen lopetettu. Salkussani on kyllä CEF-yhtiö, jolla on virallinen lopetuspäivä ja sen lisäksi extensio-aika lopetamisen jälkeen noin 7-vuotta. Eli näillä näkymin yhtiön on olemassa vielä 2029. En ole huolissani, sillä yhtiön osinkopolitiikka on riittävän hyvä, jotta mahdollinen NAV-ongelma ratkeaa.

Vaikka CEF-yrityksen osakkeen arvon muodostus on monimutkainen tapahtuma, niin periaatteessa se on helpommin arvattavissa kuin muun tyyppisten yhtiöiden osakkeiden arvon kehitys, johon voi vaikuttaa satunnaiset taloudelliset tekijät. Verrattuna ETF-rahastoihin CEF-yhtiön arvon kehitys on epäselvempää, mutta toisaalta ne voivat olla moninkerroin tuottavampia sijoituskohteita kuin ETF-rahastot. Mutta kannattaa muistaa, että aina ei näin välttämättä ole. Mikään ei sijoitusmaailmassa ole itsestään selvää.

Mutta itse pidän CEF-yhtiöitä kohtalaisein hyvinä sijoituskohteina, kun vain muistaa että hajauttaminen on viisasta niidenkin kohdalla.

Kommentit

Comments powered by Disqus