Hyppää sisältöön

CEF sijoittamisen riskit

Close-End-Fund yhtiöt ovat sijoitusyhtiöitä, joiden tuotto tulee yhtiön pinnan takana olevasta rahastosta. Käytännössä sijoittajat tuijottavat rahaston NAV-arvoa laskiessaan yhtiön osakkeen kurssin arvoa. No tämän kaiken olen aikaisemminkin käynyt läpi, joten keskityttään tässä postauksessa sijoittajan riskeistä, kun hän laittaa rahansa CEF-yhtiöön.

CEF:ien tuotto tulee rahoitusmarkkinoilta. Yhtiöllä ei ole varsinaista tuotetta jota se valmistaisi ja myisi, vaan yhtiön tuote on tavalla tai toisella muiden yhtiöiden osakkeet tai muu arvokohde, jonka arvolla ja tuotolla sijoitusyhtiö pelaa. On suorastaan epärealista olettaa, että CEF-yhtiö ei käyttäisi toiminnassa johdannaisia. Velkavipua eivät kaikki käytä.

Korkeat osingot tekevät sijoittajille CEF-yhtiöstä mielenkiintoisen. Mutta kuten maailmassa yleensä on, niin kannattaa kurkistaa korkean osingon taakse ja pohtia, mitä anteeliasta rahan jakamisesta sijoittajalle seuraa. Seuraava CEF-yhtiön riskeihin keskittyvä lista ei keskity niihin hyviin puoliin, jotka saattavat syntyä nimenomaan luoetteluidusta riskeistä. Close-End-Fundiin liittyy rakenteellisesti joitakin asioita, joiden takia niihin sijoittaminen voi olla mielekästä kaikista seuraavksi mainituista riskeistä huolimatta.

Matala likviiditeetti.

Monilla CEF:eillä on Assetin eli omaisuuden koko suhteelisen pieni, koska sijoitajat eivät sijoita itse rahastoon kuten avoimien rahastojen tapauksessa tapahtuu, vaan yhtiöön itseensä. Osakkeiden määrä ja hinta eivät nosta yhtiön rahaston arvoa mitenkään tai vaikuta todellisuudessa yhtiön taloudelliseen tilanteeseen mitenkään. Osakkeen hinnalla on enimmäkseen merkitystä vain sijoitajalle - vähemmän itse yritykselle. Näin ollen yrityksen oma likviditeetti ei kasva osakkeen hinnan muutoksien perusteella. Tämä seikka on omiaan vaikuttamaan sijoittajien arvioon yhtiöön sijoittamisen mielekyydestä toisin kuin rahastoon sijoittamisen tapauksessa. Kun CEF ei itse takaa ostavansa markkinoiden kautta osakettaan takaisin samalla tavalla kuin rahastot tekevät, laskee myös markkinalikviditeetti, eli mahdollisuus saada rahansa takasin ostojen ja myyntien kautta on vaikeampaa kuin avointen rahastojen kautta.

CEF:ien voluumit voivat myös olla matalia, joka laskee markkinalikviditeettiä entuudestaan.

CSF:ien markkinahinnalla pelaaminen voi olla vaikeaa ja matalien voluumien takia markkinavoittojen kerääminen voi olla vaikeaa. Eli tällaiset paperit ovat enemmän nimenomaan tehty osinkotuottoa varten, eivät markkinatuottoa varten.

Arvon määrityksen ongelmat.

CEF:in arvon määrittäminen on suhteellisen vaikeaa, koska rahasto on suljettu ja sen toiminta ei ole samalla tavalla läpinäkyvää kuin avointen rahastojen. NAVin volaliteetti voi olla yllättävää ja vaikuttaa hyvinkin paljon yhtiön osakkeen hintaan. Historiallista arvonkehitystä kannattaa käyttää CEF-yhtiön kohdalla, jotta saa hyvän kuvan yhtiön osakkeen hinnasta. Koska yhtiön osakkeen hinta seuraa NAV arvoa pitkällä aika jänteellä, niin historiallinen kehitystrendi kertoo jotain niille, joille arvon määritys on tärkeää.

Velkavipu.

Melko suuri joukko CEF-papereista käyttää velkavipua apunaa sijoittamisessa. Velan koko painaa rahaston arvoa ja laskee sen arvoa pidemmän päälle. Korkea osinkotuotto voi kompensoida arvon laskua, mutta tässä suhteessa kannattaa tehdä tarkkoja laskelmia historiallisen kurssinkehityksen perusteella, minkä kokoinen todellinen osinkotuotoon kompensaatio todella on arvon laskuun verrattuna. Mikäli CEF hallitsee velkavipua ja osakkeen kurssin kehitys on aaltomaista eikä laskevaa, niin matalasta markkinalikviditeestistä huolimatta CEF voi olla hyvä sijoitus.

Mutta kannattaa muistaa, että varsinkin huonoina talousdelliseina sykleinä velkavipu voi olla melkoinen rasite yhtiölle, joka joutuu laskevilla markkinoilla kohtaamaan markkinahinnan laskun. No CEF:ien vahvuutena on mahdollisuus käyttää apuna johdannaisia, joiden avulla tätä voi hallita. Velkavivun riski kannattaa kuitenkin muistaa.

Instituutionaaliset sijoittajat harvoin sijoittavat CEF-yhtiöihin.

Rahastomaailmassa instituutionaaliset sijoittajat ovat vankka avoimien rahastojen tukipilari. CEF-yhtiöillä ei ole tätä samaa tukipylvästä, joka nimenomaan on huonontamassa sekä osakkeiden arvoa pitkällä juoksulla että osakkeiden markkinalikviditeettiä.

Korkea osinko syö NAVIA.

Arvon sijoittajalle voi olla merkittävä riski korkean osingon ja NAV:in välinen suhde. Koska suuri osa maailman sijoittajista laskee osakkeen arvon päälle, niin arvon lasku saa heidät vierastamaan CEFejä. Tämä edelleen laskee markkinalikviditeettiä ja tekee kaupan käynnin vaikeaksi.

Volaliteetin tulkinta.

Koska hinnan määritys on epäselvää CEF-yhtiön tapauksessa monille sijoittajille, niin nämä voivat myydä rahastoa tai ostaa rahastoa periaatteessa erittäin huonoina hetkinä tujoittaessaan vain osakkeen hinnan liikettä, mutta jättävä katsomatta varsinaisen rahaston NAV:in liikettä. NAV:in liike harvemmin on synkassa täysin yhtiön osakkeen arvon kanssa. Pitkällä tähätimellä liikkeissä on symetriaa, mutta lyhyellä tähtäimessä harvemmin jo mainittujen syiden taksia.

CEF paperiin kannattaa tutustua hieman syvällisemmin kuin ainoastaan markkinaliikkeiden perusteella. Periaatteessa olen sitä mieltä, että aina kaikkin yrityksiin kannataa hieman tutustua, mutta CEF-yhtiön NAV:in liikkeeseen kannattaa kurkistaa ja verrata sen liikettä markkinahinnan liikkeeseen. Volaliteettien eroa voi pitkällä tähtäimelle hyövyntää,

Kommentit

Comments powered by Disqus