Hyppää sisältöön

Isot yritykset ja Toimistot

Maailmalla on ollut jonkin aikaa trendi menoillaan, jossa suuret pohjois-Amerikkalaiset yritykset, joille talouskasvu tuonut rahaa, ovat alkaneet avamaan toimistoja ympäri maailmaa. Toimistot yleensä pyritään asettamaan alueille, jotka ovat edullisia. Ison yritysjätin iso konttori halvalla alueella muuttaa alueen kuitenkin ei-niin halvaksi enää. Alueella asuvat ihmiset voivat yllättäen huomata, että asuminen ei olekaan enää saman hintaista kuin ennen. Ja paikoitellen jopa ihmisiä saatetaan siirtää entisiltä kotikulmiltaan pois, koska iso toimistokompleksi hienoine työntekijöineen ei sovi yhteen köyhien ihmisten kanssa.

Nämä ovat kuitenkin marginaali-ilmiöitä, mutta niilläkin on informaatista arvo, kun miettii yrityksen imagoa, ja sen mahdollisuuksia toimia maailmalla.

Yksi tapa analysoida yritystä on tutkia, miten paljon konttoreita sillä on ja minkä kokoisia nuo konttorit ovat ja miten ihmiset näyttävä viihtyvät työympäristöissään netin ihmeellisen maailman kautta. Pienilläkin firmoilla on tapana luoda minitoimistoja ympäri maailmaa, jotta on uusille markkinoille jokin jalansija että yritys näyttää isommalta. Konttorin koon tarkistaminen on siis tärkeä osa analyysia. Jos yritys pystyy pitämään isoa konttoria toisella puolella maailmaa ylhällää, niin sillä on sekä markkinat alueella, että rahaa palkkoihin.

Ja mainostamisen kannalta parasta on, jos konttorit selkeästi tulevat jo nettihaussa esiin, sillä taloudessa nykyään melkoisen moni ihminen käyttää hakukonetta ensimmäiseen kontaktiinsa yritykseen.

Kevyttä vertailua, Apple vs Nokia

Analyysin tärkeä osa on löytää oikeasti toimisto netin viidakoista. Jos kotisivut antavat ymmärtää, että meillä on tuolla jonkinlainen toimisto, mutta itse toimistosta ei juuri ole mitään tietoa, niin voi päätellä toimiston olevan pieni tai kokonaan alueellisen kumpanin ylläpitämä. Tällaisen kevyen verkkoanalyysin perusteella, en esimerkiksi sijoittaisi Nokiaan suurena kansainvälisenä yrityksenä, vaikka tiedänkin sillä olevan suuria toimistoja maailmallakin. Nokian toimistoista ei löydy kuin kahdesta jotain tietoa nopealla etsinnältä ja loput tuntuvat olevan todella salaista. Tämä voi olla huonosti hoidettua markkinointia tai sitten vain tehokasta salailua. Kumpikin vaihtoehto on kuitenkin negatiivinen, sillä se merkitsee, että yritys ei anna itsestään tarpeeksi näkyvää kuvaa maailmalle.

Jokainen voi verrata asiaa etsimällä vaikka Applen toimistoja maailmalta ja vertaamalla sitten Nokian toimistoista saatavaa tiedon keruun nopeutta verratuna Appleen. Pelkästään kirjoittamalla Apple offices list, saa melkoisen listan toimistoista, kuvia niiden toiminnasta ja paljon, paljon tietoa. Mutta totta, itse Applen sivujen kautta toimistojen löytäminen on vaikeampaa kuin Nokialla. Toimistoista tiedon saaminen yleisellä tasolla monin kertaisesti parempaa. Päätelmä -> Apple tekee parempaa tulosta kuin Nokia ja on innovatiivisempi.

Toimistot ovat markkinoinin keino.

Se että yritys selkeästi kertoo konttoriensa olemassa olosta jo nettisivullaan on tärkeä osa markkinointia. Yritys tulee ainakin minun mielestäni huomattavasti luotettavamman oloiseksi, kun havaitsee miten kookas se on. Verrataan vaikka pientä Kanadalaista puupaneleita tekevää yritystä nimeltä Norbord Nokiaan. Siltä löytyy toimistojen listat samalla tavalla kuin Nokialta, eli lista nimiä ilman mitään tarkempaa tietoa. Mutta toimistot tuodaan hieman paremmin esiin. Niistä kerrotaan jo sivulla minkä kokoisia ne ovat. Lisäksi eri alueiden omille sivuille pääsee kevyellä painalluksella. Yrityksestä tietää heti, että se on kasvava keskitason firma - ja sillä on oikeata toimintaa maailmalla!

Keskikoinen yritys saa itsensä näyttämään pienillä kikoilla isolta. Mutta mikä tässä on oleellista, toimistoista löytyy Norbordillakin helpommin tietoa kuin Nokialta.

Näissä satelliitti toimistoissa oleellista on tietenkin, että niiden kautta pääsee paremmin kiinni alueelliseen toimintaan ja kykenee tuomaan itseään esiin laajemmalla alueella kuin vain kotonaan. Kieltämättä Nokian toimistolista on vaikuttavan näköinen tässä suhteessa, mutta kysymys kuuluu. Onko se vain lista? Sisältääkö lista myös oikeaa toimintaa? Toimistojen kannalta, jotka ovat työn teon tärkein kulmakivi, Nokia antaa itsestään paljon kylmemmän kuvan. Kun Norboad mainostaa itsestään ihmisten työpaikkana, niin Nokia mainostaa itseään kylmänä pilvenpiirtäjänä ilman työntekijöitä.

Norboardilla pienet sivut kertovat toiminnasta.

No puolustetaan Nokiaa, löytyyhän kotisivujen kautta kivoja Videoita, mutta ne eivät kerro toimistoista ja ihmisten elämästä Nokian sisällä vaan Nokian toiminnasta yrityksenä.

Hetkelliset taloudelliset tiedot eivät ole se paras tiedonlähde.

Liian paljon sijoitusmaailman kirjoituksissa painotetaan hetkellisiin tunnuslukuihin, kun todellisuudessa kannattaisi tutustua yritykseen paljon syvällisemmin. Pikku tiedoilla, kuten toimistojen koolla ja niiden toimintatavalla on merkitystä. Ne kertovat yrityksen kyvystä toimia. Lisäksi toimistoissa on työssä oikeita ihmisiä, jotka varmasti tuovat esiin jonkinlaista materiaalia verkon ihmeelliseen maailmaan. Tämä yrityksen toimiston tuottama materiaali kertoo varmasti paljon taustatietoja yrityksestä.

Eli jos todella haluaa olla tarkka sijoituksissaan ja olla varma, että oikeasti sijoittaa isoon yritykseen ja että yritykseen sijoittaminen on kannattavaa, kannattaa kiinnittää huomiota ruohonjuuritasoon. Kuinka näkyvä yritys on ruohonjuuritasolta asti? Mitä ruohonjuuritaso kertoo? Mitä yrityksestä kirjoitetaan yleisesti eri maissa. Jos yrityksen itsestään antama tieto on kohtalaisen avointa, niin silloin ei ole mitään yllätyksiä tiedossa. Todella suuri järjestelmä ei kaadu kovinkaan nopeasti, mutta pieni suuren näköinen voi kadota nopeastikin.

Tälle informaatiolle pitäisi olla oma tunnuslukunsa, joka kertoisi avoimuudesta, ihmisten lojaliteetista ynnä muista toimistoihin liittyvistä tekijöistä - ja tietenkin minkä kokoisia toimistoja yrityksellä keskimäärin on maailmalla - ja suhdeluvut asioista. Tieto on kuitenkin joidenkin yritysten kannalta varmaan arkaluonteista, joten en usko että tuollaista tunnuslukua olisi helppo luoda. Ehkä pitää uskoa luottoluokittajia tässä tilanteessa?

Tuollaiset tiedot kuitenkin kertovat, miten luotettava yritys on monien vuosien mittakaavalla huomattavasti paremmin kuin tieto, mikä on ollut P/E luku tai EPS arvo viime vuotiseen verrattuna. Pelkästään trendikäyrän katsominen pesee yleensä vaikka P/E luvun tujottelun 100 - 1. Näin siitäkin huolimattaa, että 'Historiallinen tieto ei ole tae tulevasta.' Aivan. P/E ja EPS ovat molemmat myös historiallista tietoa yhtä varmasti kuin trendikäyrä.

Kommentit

Comments powered by Disqus