Hyppää sisältöön

Kauppakilpailua

Kun markkitalouteen nojaava maa lähtee enemmän tai vähemmän hakemaan protektinismista tukea kaupalleen, niin tekoa puolustellaan sisäisen kaupan ja oman teollisuuden toiminnan paranemisella sisämarkkinoilla. Protektionismia on ollut maailman taloudessa koko ajan, joten sinänsä ilmiö ei ole mikään uusi, mutta Kauppasota USA:n ja Kiinan välillä hieman nostaa kisan tasoa. Mutta todellisuudessa ei-protektinistista aikaa on ollut melko lyhyen ajan historiamme aikana eikä tuokaan aika ole ollut kovin protektionistonta.

Viimeisimmän kauppasodan sanotaan aiheuttavan inflaatiota ja johtavan yhtiöiden tulosten romahdukseen. Periaatteessa nousevaa inflaatiota vastaan soditaan nousevilla koroilla, jotka puolestaan hillitsevät inflaatiota. Mutta kun puhumme valtiosta nimeltä USA, niin kannattaa ottaa huomioon, miten laajalle Yhdysvaltojen dollari on levinnyt. Kyseinen raha on yksi kansainvälisen kaupan tärkeimmistä valuutoista. Valuutan laajamittainen käyttö luo automaattisesti USA:n taloudelle inflaatiosuojaa, sillä mikäli kauppasota todella alkaisi horjuttaa yhdysvaltojen taloutta, vaikuttaisi tilanne nimenomaan dollarin kautta maailman talouteen.

On äärimmäisen epätodennäköistä, että kauppasota aiheuttaisi suuria ongelmia USA:lle, vaikka paikallisella tasolla kuluttajahintojen nousun kautta inflaatiopiikki on varmasti nähtävissä. Eli kysymys on: köyhät maksavat ja rikkaat katselevat haukotellen ikkunoiden takaa.

On kuitenkin myös melko naivia väittää, ettei maailmantalous yskähtäisi kauppasodasta. Kiinaan vaikutus on kovempi, mutta Kiinan tapainen kansantalous ei välttämättä kärsi mitenkään kauppasodasta - se sopeutuu. Eli kokonaisuudessaan voidaan todeta joko kauppasodan todella jättävän kovat arvet maailman talouteen tai sitten olevan ohimenevä tuulahdus. Vain tulevaisuus näyttää, kuinka paljon kauppasota vaikuttaa maailmatalouteen.

Tukea omalle teollisuudelle.

Merkantilismin perusajatuksia on viedä omia jalostettuja tuotteita ulos maasta kalliilla ja tuoda jalostamattomia maahan halvalla. Tullien avulla estetään ulkomainen kilpailu.

Kapitalistista ajattelua? Merkantilismin ja Kapitalismin ero on siinä, kapitalismi tukee vapaata kilpailua. Mitkä ovat Merkantilismin merkittävimmät erot verrattuna Kapitalismiin?

  • Merkantilismi saa tukensa valtiolta. Merkantilismi toimii yleensä valtion ohjauksessa, kuten esimerkiksi voidaan huomata tapahtuvan tällä hetkellä sekä USA:ssa että Kiinassa.
  • Kapitalismi on täysin valtion toiminnasta erotettua toimintaa, jossa tapahtuu ns. vapaa kilpailu.
  • Merkantilismi pyrkii nostamaan tullimaksuja ulkomailta tuleviin tuotteisiin.
  • Kapitalismi hyödyntää rahan lähteitä rajoista riippumatta.
  • Merkantilismi pyrkii saamaan tuottonsa jalostettavista korkea hintaisista tuotteista, tällainen voisi olla nykyään Öljy.
  • Kapitalismi pyrkii samaan tuottonsa yhtiön toiminnasta.
  • Merkantilismi painottaa myös paikallista kulutusta.
  • Kapitalismi suosii ulkomaan kaupaa matalilla tullimuodollisuuksilla.

USA:n tämän hetkinen presidentti on vahvasti merkantilistinen politiikko, joka ei kannata selvästikään vapaata kilpailua, eikä ole näin kapitalisti. Mutta toisaalta Kommunistinen Kiina on myös merkantilistinen valtio - jotenkin on helpommin ajateltavissa, että ns. vasemmistolaiset valtiot ovat helpommin merkantilistiseen suuntaan meneviä. Toisaalta merkantilismi saattaa myös viitata keskushallinon nousevaan valtaan. Mutta oli miten oli Merkantilisti hakee tullimuureilla tuloja omalla teollisuudelleen.

Kumpi on parempi asia Kapitalismi vai Merkantilismi? Mielipide kysymys, joka riippu näkökulmasta. Nationalistiset voimat usein kannattavat Merkantilismia, koska se pyrkii sulkemaan rajoja, mutta voi vaikeuttaa tuotteiden saantia ulkomailta. Globalistit taas suosivat Kapitalismia, koska se avaa rajoja ja antaa ihmisille mahdollisuuksia - mutta toisaalta voi aiheuttaa ongelmi paikalliseen talouteen.

Kummassakin on puolensa ja kultainen keskitie on varmaan paras valinta. Mutta aina on olemassa äärisuuntausten kannattajia, joiden mielestä vain toinen vaihtoehto on se ainoa oikea.

Nationalismi ja kaupankäynti.

Nationalistinen ajattelu johtaa usein vastakkainasetteluun 'oman väen' ja niiden muiden tuolla ulkopuolella olevien kesken. Nationalismi on vahvaa heimoajattelua, ihmisten luokittelua. 'Me' ja 'He'. Me olemme parempia kuin He. Ihmisillä on määränpäänä usein kuulua johonkin joukkoon ja löytää 'Me' käsitteen itselleen. Olemme laumaeläimiä, sosiaalisia laumaeläimiä, joten on melko itsestään selvää, että haluamme olla yksilöitä lauman keskellä. Jotkut meistä suorastaan haluavat kadota sopuliksi sopulilauman keskelle.

Jos vertaa vaikka käsitettä Kommunismi ja Nationalismi toisiinsa, niin huomaa asioilla olevan vahva yhteys. Kommunismin alunperäinen ajatus oli joukko keskenään vapaasta tahdostaan toimivia ihmisiä, jotka pyrkivät eroon Kapitalistisesta maailmasta ja pyrkivät elämään jonkinlaisessa vaihtotaloudessa, jossa kellään ei ole toista parempaa asemaa. Nationalismi puolestaan on vain voima, joka yhdistää ihmisiä, mutta ei määritä heidän suhteitaan. Merkantilistinen ja Kommunistinen valtio voivat molemmat olla hyvin Nationalistisia valtioita, vaikka periaatteessa Merkantilismi pyrkii tuottaamaan rahaa ja Kommunismi taas pyrkii luomaan tasa-arvoa. Mutta voiko Kapitalistista valtiota kutsua Nationalistiseksi valtioksi? Todennäköisesti voi, sillä vaikka Kapitalismi ajaa vapaita rajoja, niin silti Nationalistinen Kapitalisti voi olla vahvasti jonkin 'heimon' jäsen. Epäilen kuitenkin Kapitalistisen Nationalistin olevan vapaamielisempi näkemykseltään kuin Merkantilistisen Nationalistin - koska Kapitalisti haluaa olla ystävä myös naapurimaan kanssa eikä näe sitä vaarallisena kilpailijana - toisin kuin Merkantilisti.

Oikea Kommunistinen Nationalisti - alkuperäisen aatteen mukainen - on todennäköisesti myös suopeampi naapureitaan kohtaan kuin Merkantilistinen Nationalisti, mutta todennäköisesti yhtä voimakas Nationalistiselta aateeltaan kuin Merkantilisti. Siitä voidaan keskustella, onko pallollamme koskaan todella ollut oikeaa Kommunistista valtiota tai 'heimoa' ja jos on ollut, niin missä se on ollut.

Kaupankäyntitapa todennäköisesti vaikuttaa siihen miten vahvasti ihminen tunteen olevansa 'Nationalisti'. Jos käy Globalisti ja avoimesti kauppaa ympäri maailmaa halveksumatta muita ihmisiä, niin ihminen todennäköisemmin tunteen olevansa osa maailmaa. Meillä kaikilla kuitenkin on sisään kasvanut halu pitää jossain kotia ja kuulua johonkin joukkoon - mutta joukko mihin kuulumme voi olla vähemmän Nationalistinen ja enemmän kansainvälinen. Uskon siis kapitalistisen kaupan olevan jollain tavalla Nationalismin vastakohta. Eli kaupankäyntitavalla voi olla merkitystä sen kanssa, millä tavalla suhtaudun ihmisiin rajojen ulkopuolella. Sillä, että omaan laajemman näköalan ihmisiin muualla, voi edes auttaa sitä, että kykenen myös ymmärtämään heitä.

Nämä ovat kuintekin vain omia ajatuksiani.

Tärkeintä on aina huomata eräs tärkeä fakta: Oli ihminen missä tahansa, niin hänen ympärillään on aina yhtä paljon pahaa. Tuttu paha on vain tutunpaa ja 'hyväksyttävämpää' kuin vieras 'paha'. Eli paha ei oikesti tule ulkopuolelta, vaan on koko ajan sisäpuolella. Jos näkee jotain vierasta ja pahaa, niin sen vain huomaa paremmin kuin tutun ja pahan. Ja oikea Nationalistihan ei koskaan näe omaa 'pahaa' vaan paha on aina kotoisin tuolta ulkopuolelta. Kaikki omat teot ovat hyviä ja oikeutettuja.

Näkemykseni sijoittamisesta ja nykytilanteesta.

Näkemykseni sijoittamisesta nykytilanteessa on, että jos mikään maa ei kansallista pörssejään viikon kuluttua, niin sijoittaminen kannattaa yhä pitkällä tähtäimellä, vaikka pörssit juuri nyt romahtaisivat kunnolla. Romahdus on merkki uudesta kasvusta ja ilman romahdusta ei ole tuottoa. Eläköön romahdus!

Jos pörssit kansallistetaan viikon kuluttua, en voi mitenkään tietää sitä tätä kirjoittaessani, joten sitäkään ei tarvitse vielä huolehtia. Mutta koska olen optimisti, niin en usko niin käyvän.

Aion siis sijoittaa taas osakkeisiin loppukuusta, kuten aina ennenkin olen tehnyt.

Kommentit

Comments powered by Disqus