Hyppää sisältöön

kirjoittelua romahduksen aikana

Joskus olen yrittänyt löytää blogikirjoituksia finanssikriisin ajalta. Näitä blogeja on vaikea löytää, koska useat kirjoittelijat väsyvät blogin ylläpitoon enemmin tai myöhemmin. Finanssikriisin aikana bloggaaminen oli melko suosittua, joten syynä sinänsä ei voi olla, että näitä blogeja ei olisi olemassa, vaan niiden löytäminen jälkikäteen on vaikeaa. Mutta voi olla, että siihen aikaan toimineet blogipalvelimet ovat ajan saatossa poistuneet käytöstä.

Tämän hetkisen pienen ns. romahduksen aikana on paljon kirjoittelua Korona-Viruksesta ja siitä, että on menossa huikea alennusmyynti. Mutta myös monet kehuvat, miten kotiuttivat rahansa juuri ennen tilanteen alkua.

Itsekin aioin tehdä niin kakkossalkulleni, mutta päätin että en teekkään niin. Itse asiassa en kadu päätöstäni, sillä nämä tapahtumat tuovat mielettömiä mahdollisuuksia tulevaisuutta ajatellen. Toki tilanteiden korjaantuminen voi kestää kymmenenkin vuotta, mutta toisaalta jos sijoittaa rahansa osinkotuottoa varten, niin ongelmaa ei ole.

Finanssikriisi vs Koronahysteria.

Eilen englannin pääministeri ilmoitti, ettei englanti aio tehdä Koronan suhteen juuri mitään. Todennäköisesti samaan tulokseen on tultu joissakin muissakin maissa, jotka ovat vetäneet melko matalaa profilia Koronan leviämisen ajan. Eli kaikilta osin hysteria ei ole tarttunut kaikkiin valtioihin. Koronaa käytetään myös puhtaasti poliittiseen peliin, jota Trumpin asettama matkustuskielto muille europpalaisille paitsi irlantilaisille ja Briteille on.

Koronahysterian ja Finassikriisin suurimpia eroja oli, että Finanssikriisi syntyi talouden tapahtumista ja oli ehkä paremmin hallittavissa kuin taudin pelkoon perustuva kurssien sätkintä. Toki tällä hetkellä hysteria on selkeästi myös taloustapahtuma kaikkien käänteiden jälkeen - sillä talouden toimintaan on laitettu monia jarruja ja ihmiset peloissaan haluavat laittaa yhä lisää taloutta hidastavia tekijöitä. Koronahysteria muistuttaa enemmän jonkinlaista sotatilaa kuin selkeätä näkemystä maailman rakenteesta. On totta, että karanteeneilla voidaan hidastaan tautien leviämistä ja ehkä vähentää sairaalatoimien kuormaa, mutta on hyvä kysyä, jos arvioitu kuolleisuus on suurinpiirtein sama kuin kausi-influenssassa, niin kuormittuuko sairaanhoito oikeasti tämän taudin takia? Jos 80% taudin sairastavista sairastaa tautia sen lievässä muodossa, niin kuormittuuko sairaanhoito todella tämän taudin takia?

Kriiseillä on yhteistä se, että niillä on tavallaan puhdistava vaikutus finanssikentällä. Kurssit syöksyvät ja sijoittajat voivat aloittaa ns. halvemmilta pöydiltä. Finanssikriisin jälkeisiä vuosia on jossain blogeissa kuvattu parhaiksi sijoitusvuosiksi koskaan. Mutta niin jotkut kuvasivat myös esimerkiksi viime vuotta. Eli mikä on paras, on todella suhteellinen käsite.

Finanssikriisissä valtiot saattoivat elvyttää talouden toimintaa rahallisilla operaatioilla - mutta miten oikeasti voidaan hoitaa taudin pelkoon perustuvaa hysteriaa? Paras tapa todennäköisesti ei ole hysterian lietsonta, jota jotkut piirit selkeästi harrastavat. Mutta hyvä tässä on se, että toisin kuin Finanssikriisi, Koronaviiruksen ensimmäinen aalto - jota parhaillaan käymme läpi - helpottaa aikanaan. Toivon mukaan mahdollisemman moni ihminen saa Koronaviiruksen, jotta toisen aallon vaikutukset eivät muutu samanlaisiksi. Toisen aallon takia, voisi olla toivottavaa, että ensimmäistä aaltoa ei hoidettaisi karanteeneilla. Mutta mielipiteitä on monia. Samoin pelkoja.

Pelko ottaa vallan.

Yksi parhaista tavoista selvitä sekä finanssikriisin tapaisista tilanteeista että Koronahysterian tapaisista tiloista on toimia pelottomasti. Jos haluaa välttämättä uskoa, että tilanne on katastroffi, niin se myös muuttuu lopulta katastrofiksi. Jos tilannetta lähtee liioittelemaan, niin siitä tulee entistä pahempi.

Pelkoa vastaan toimitaan puhtailla faktoilla. Faktoja mietitään monelta kantilteilta ja havainnoidaan millaiset vaikutukset asioilla on. Ja kysytään: onko tässä mitään todellista uhkaa - vai onko uhka vain päässä muodostunut paniikkireaktio. Jos yhteiskunta osaisi vetää syvästi henkeä, niin tässä olisi se hetki, jolloin niin kannattaisi tehdä. Mutta finanssikenttä ja yhteiskunta muistuttavat hämmentävän paljon toisiaan. Kumpaakin hallitsevat ihmisten tunteet.

Ihmiselle pelko on luonteenomainen tunne. Se ottaa vallan kaikessa päätöksen teossa hyvin herkästi, vaikka joskus kannattaisi pysähtyä ja kysyä suoraan: Onko oikeasti mitään pelättävää verrattuna siihen mitä jo on tässä maailmassa?

Pelkoja vastaan tarvitaan vahvuutta. Vahvuus on todella vähissä tässä maailmassa, jossa ns. populismipiirit haluavat enemmän pelata heikkouksilla ja hyödyntää niitä. Anteeksi poliittista kannanottoa.

Kommentit

Comments powered by Disqus