Hyppää sisältöön

Kuukaudenvaihde tammikuu 2019

Salkun Dividend Yield 12 kk 00112233445566772019-22019-16.31155.87307692307692284.804825273179742019-27.11444.5269230769231257.02019-1Salkun Dividend Yield 12 kkDividend Yield

Salkun yllättävä arvon nousu muutti osinkotuoton määrää suhteessa markkinahintaan. Edellisvuoden osinkotuotto tammi-helmikuussa oli vielä aika laihaa, mutta tulevina kuukausina tuoton määrä nousi, joten ellei salkun kokonaisarvo voimakkaasti kasva edelleen, niin uskoisin dividend yieldin pysyvän vähintäin 6% tasolla. Verojen jälkeen tuotto on siinä 5%. Koska tuotto on uudelleen sijoitettu niin koron koron vaikutus on jo kohtalainen. Huomioitava on, että koron korkoa on tullut pitkin vuotta, eikä vasta vuoden lopussa, sillä olen sijoittanut osinkotuoton edelleen osakkeisiin.

Mitä olen oppinut?

No viime vuosi opetti todennäköisesti jokaiselle, miten yllättävän suuria muutoksia voi pörssissä tapahtua. Vaikka en olekaan arvosijoittaja vaan osinkosijoittaja, niin en voinut olla kiinnittämättä huomiota monien indeksien syöksyä, ja tämän jälkeen käsittämättömän nopeaa toipumista syöksystä. Ilmiöitä seuratessa tuli pakosta mieleen, että katselee merta tai elävän olennosta kertovaa datavirtaa - Olento joutui sairauden kouriin, mutta puolustusjärjestelmä hypähti saman tien peliin ja korjasi tilanteen jopa paremmaksi, mitä se oli ollut.

Luin dividen monk nimisen osinkobloggaajan sivuja. Blogi itseasiassa aikoinaan sai minut innostumaan nimenomaan osinkosijoittamisesta.

https://www.dividendmonk.com/

Olen todennäköisesti jakanut kaverin blogin osoitetta useammassa paikassa. Mutta hänellä on minulle tärkeä toteamus blogissaan:

Anything above 5% is a lot more than what is offered by most
fixed income or whatever “safe investments” you would consider.

Eli alle 5% osinkot ovat oikeasti rinnastettavissa korkotuloihin, joita saa muistakin turvallisemmista lähteistä kuin osakemarkkinoilta.

Yli 5% osingot ovat tällä hetkellä todellisuudessa niitä joita voi kutsua 'high dividend yield' nimellä.

No olen monta kertaa esittänyt kantani, että jos sijoittelee alle 5% Dividend Yield papereihin, niin oikeasti sijoittaa osakkeiden arvoon ei osinkovoittoon. Jos sijoittaa korkeaan osinkotuottoon, niin ei katsele paperin kurssia, vaan keskittyy osinkovirtaan - pitämään korkeaa virtaa vuosia eteenpäin.

Kuten kurssien käyttäytymisestä tiedämme, niin osinkotuottoprosentti tulee nousemaan laskusuhdanteen iskiessä tai korkojen noustessa tai inflaation kiihtyessä. Mutta ilmiöstä kiinni saaminen vaatii todennäköisesti hyvää hajautusta korkeaan osinkoon.

Mennyt vuosi on osoittanut, että salkun osinkotuoton tason pitäminen siellä yli 5% kokonaisuudessaan on oikeasti aika haastavaa työtä. Lasken sivun alussa osinkotuottoa markkinahintaan peilattuna, mutta oikeasti salkun osinkotuoton pitäisi laskea sijoitettuun ulkopuolelta tuotuun rahamäärään nähden. Silloin näkee, miten paljon oikeasti saa tuottoa sijoittamalleen rahalle. Oma näkemykseni on, että osingojen uudellen sijoituksia ei tässä pidä huomioida. Näissä mittakaavoissa salkkuni osinkotuotto on aika lähellä nykyistä markkinahinta lukua. Omasta mielestäni tämä on pienoinen epäonnistuminen, mutta oikeasti suuren joukon hyvää osinkoa maksavia yrityksiä on vaikea löytää - ellei käytä kasvavan osingon taktiikkaa.

Voi kysyä olenko liian kärsimätön? En usko, sillä salkkuni tuotto on kuitenkin todennäköisesti aivan yhtä suuri kuin kasvavaa osinkotuottoa käyttävän osinkosijoittajan. Oma epäilykseni.

Viimeinen päätelmä syntyy siitä havaitusta faktasta, joka löytyy useimpien finanssialan kirjoittajien teksteistä:

Kun olet löytänyt oman sijoitusstrategiasi,
niin pidä siitä  kiinni, äläkä ala
poukkoilemaan vaihtoehtoisilla reiteillä.

Tuon kaltaista neuvoa suolletaan paljon - koska se on esillä niin paljon, siinä täytyy siis olla pointti. Todennäköisesti osakemarkkinoilla pärjää loistavasti huolimatta käytetystä menetelmästä, mutta pitäen kiinni omista säännöistä. Eli kehoitusteksti viittaa siihen, että säännönmukaisuudella on enemmän merkitystä sijoittamisessa kuin sillä, mikä on se oikea tapa. Uskoi sitten behaveriollisiin sääntöihin kuten minä tai sattumaan tai trendikäyrän liikeeisiin tai fundamentaalisiin lakeihin. Jos uskoo PE luvun yhdessä jonkun toisen tekijän kanssa olevan se maailman mahtavin sijoitussääntö, niin pitää omasta kultaisesta narusta kiinni ja kulkee sillä eteenpäin.

Jos ei muuta, niin ainakin voi nauttia sijoittamisesta :).

Mitä olen katunut menneestä vuodesta.

Olisi pitänyt ostaa kanadalaista Canadian Bank Group nimistä CEF:iä. Kyseinen paperi on yhä ostolistalla, mutta jätin sen aikonani ostamatta, kun pidin osingonmaksu taktiikkaa hieman liian poukkoilevana. Virhe.

Tietenkin olisi voinut ostaessani Corusta ja Medical Facilicia painottaa Medicalin puolelle. Mutta halusin ottaa riskin. En täydellä sydämellä kadu Coruksen ostoa, sillä minulla kytee usko, että media jätti palaa vielä kehiin kovana pelaajana.

Mutta eniten minua kaduttaa, että en ole saanut jatkettua niitä monia pieniä finanssiprojektejani joita minulla on ollut. Päättöpuun ja oppivan tiedonetsijän yhdistelmä on vähän kulkenut eteenpäin, mutta en usko että minulla riittää intoa kehittää sitä eteenpäin lähiaikoina. Samoin on tilanne salkunhoitojärjestelmäni kanssa, joka on pahasti kesken yhtä, vaikka järjestelmä pystyy jos laskemaan ties mitä kun sille syöttää kaikenlaisia transactioita.

Jatkoa.

Jatkan edelleen tutustumista omistamiini yhtiöihin. Jatkan sijoittamista, mutta tämä vuosi voi olla osinkosalkkuni osalta hiljaisempaa vaihetta. Olen jopa pohtinut, että kun saan painotukset kuntoon salkussani, niin voisin aloittaa uuden salkun ja rakennella sen hieman toisenlaisilla näkemyksillä. En ole niitä ihmisiä, jotka haluavat laskea paperilla, miten hypoteettinen salkku käyttäytyy, vaan haluan nähdä, miten todellisessa tilanteessa ihminen käyttäytyy, kun rakentaa salkkuaan. Paras tapa seuraamiseen on tehdä sijoittaminen itse.

Luin jostain teksin, missä arviointiin kysymystä, miksi simulaatiohin perustuvat laskemat eivät todellisessa tilanteessa aina iske kohdilleen. Totuus on että simulaatio on historiatiedon simulointia eikä ole koskaan samaa kuin tujottaa täysin tuntematonta tulevaisuutta silmiin ja pohtii, mitä oikeasti mahtaa nyt tapahtua. Jälkiviisas on helppo olla aina, mutta viisas pitää olla myös silloin, kun edessä on täysin arvaamaton tulevaisuus, jossa on paljon monia muitakin tekijöitä kuin simulaatioiden kovasti rajalliset mitat. Harvoin simulaatiot ottavat huomioon ulkoisia tekijöitä, kuten sijoittajan rahavaroja, terveyttä, valtioden välisiä kauppasotia, yllättäviä sääilmiöitä, presidentin skitsofreniaa, taivaalta tippuvaa asteroidia... Tai vaikka koko ajan kuumentuvaa ilmakehää.

Seuraavaksi luen todennäköisesti pari kirjaa sijoittamisesta, joita en tässä nyt esittele - kääntelen kirjahyllyssäni makavaan englantilaisen laskentatoimea kuvaavan kirjan sivuja - vanha oppikirjani yliopistoajoilta - ja kirjoittelen varmaan taas omia hämäriä juttuja tälle blogilleni, jota juuri kukaan ei lue. Ihan varma en ole, minkä yrityksen taloustietoja kaivan seuraavaksi esille, mutta yritys ei ole CocaCola, jonka taloustietoihin en välttämättä halua edes tutustua lähiaikoina.

Kommentit

Comments powered by Disqus