Hyppää sisältöön

Laatuyhtiö-osinkostrategia vastaan Korkea-osingon strategia

Joskus on hyvä vertailla eri strategioita toisiinsa, varsinkin kun harrastaa osinkosijoittamista. Otsikko on siinä mielessä hieman hämäävä, että mainitut kaksi vertailtavaa strategiaa jakaantuvat edelleen lukuisiin erillaisiin alastrategioihin, joiden sijoittelu pääkategorioiden alle voi olla jopa vaikeaa. Jopa kysymys, mikä on korkea osingoista sijoittamista, saattaa olla hämärä alue osinkosijoittamisen alueella.

Laatuyhtiöihin sijoittaminen on ollut monelle osinkosijoittajalle tärkeä osa heidän strategiaansa pitkään. Williams ja Miller (2013) totesivat seuraavan faktan, joka kertoo suuntalinjoista, joita laatuosake-osinkosijoittajalla on:

Since 1926, dividends have contributed nearly a third of total
equity return while capital gains have contributed two-thirds. The S&P 500 Dividend Aristocrats index
captures sustainable dividend income and capital appreciation potential, which are both key factors
in investors’ total return expectations.

Eli yhdysvaltojen pörsseissä vuodesta 1926 kolmas osa-osa tuotetusta tuotosta on on tullut osinkotuotosta ja kaksikolmasosaa arvon muutoksesta. Tähän mitattuun tietoon perustuu laatusijoittajan tavoite. Ostaa laatuosaketta, jonka kurssikehitys on tasaista ja kerätä pitkällä aikavälillä sekä kurssin nousua että osinkotuottoa osakkeen avulla.

Oma päästrategiani eli KorkeanOsingon strategia taas pelaa ajatuksella, että osinko korvaa laatua. Yllä oleva fakta ei ole itsestään selvyys, vaan se perustuu mittaustavan valintaan ja myös siihen, miten haluaa tuottonsa ottaa ulos. Toisaalta Koronakriisin aikana on saattanut huomata, että on olemassa yhtiöitä, joiden arvo ei romahda kovassakaan tilanteessa. Eli jos mitataan yhtiön tuottoa sekä yhtiön osakkeen arvon kautta että tämän tuottaman osingon kauttaa, voi olla että korkean osinkoprosentin omaavat yritykset häviävät pelin matalan osingon niin sanotuille laatuyhtiöille. Ja toisaalta ylläolevassa lauseessa on toinenkin tosiseikka. Arvon nousu tuottaa 2/3 indeksin tuotosta. Jos arvon nousua ja laskua osaa hyödyntää oikein, niin osinkotuotto häviää yhtiön osakkeen arvon muutoksista saatavalle tuotolle. Edellytys voittoon tietenkin on se, että jaksaa koko ajan olla tietoinen, mitä markkinoilla tapahtuu.

Osinkoaristokraatit eli laatuosakkeisiin sijoittaminen.

Osinkoaristokraatti on osinkoyhtiö, joka on vuodesta toiseen pystynyt vuosi kausia nostamaan vähän omistajille maksettavaa osingoa. Näillä yhtiöillä on yleensäkin suhteellisen matala osinkotuotto verratuna yhtiön osakkeen hintaan. Yksi esimerkki tällaisesta yhtiöstä on Coca Cola company. Yhtiön asema markkinoilla on suorastaan ikonisen vahva. Tuote on helppo saada kaupaksi ja suhteellisen halpaa tehdä. Markkina-alue on koko maailma. Koronakriisin aikana yhtiön osakkeen hinta nytkähti vain vähän alaspäin ja palasi sitten melko rivakasti samaan pisteeseen, missä oli ollut. Ihmiset tarvitsevat juotavaa myös kriisiaikoina.

Turvallisuus on tärkeä seikka vahvoihin laatuosakkeisiin sijoitaville. Kysymyksessä on usein osake, jonka toimintaedellytykset ovat tulevaisuudessakin hyvät. Näin ollen osinkovirta on mahdollisesti turvattu tulevaisuudessakin. Tällaiseen osakkeeseen sijoittaja siis sijoittaa rahansa vakauteen - osinkotuotto on kalliimpaa kuin halvemilla korkeatuottoisilla yhtiöillä, mutta osinkotuoton katkeamisesta ei ole samanlaista vaaraa ja yhtiön arvo pysyy vakaampana.

Raja Rajun (2020) tutki Singaboren pörssissä osingoa jakavia laatuyhtiöitä ja Singaboren pörssissä nämä voittivat tuotollaan korkeaa osingoa jakavat yritykset. Maakohtaisilla tutkimuksilla ei kuitenkaan voi tehdä yleistystä maailman mittakaavassa.

Mutta kuten Kevin C.H. Chiang(2008) kiinnitti REIT yhtiöiden kohdalla yhtiön osakkeen hinnan nousu viittaa osingon kasvuun.

Tästä voisi tehdä havainnon, jonka voi havainta nimenomaan Osinkoaristokraattien suhteen, yhtiön hinnan liikkeellä on tekemistä osingon määrän kanssa. Korkea kurssin omaavilla suurilla yhtiöillä on määrällisesti korkeampi osinko. Onko tässä kysymyksessä muma vai kanaefekti - eli kumpi on ensin osingon noususta johtuva hinnan nousu vain hinnan noususta johtuva osingon nousu? Joka tapauksessa osingon nousu viittaa aina yhtiön parempaan taloudelliseen tilaan ja näin ollen on aika hyvä valinta poimia niitä yrityksiä, joiden osinko nousee säännöllisesti. Tällöin useimmin myös arvo nousee. Pitkällä tähtäimellä sijoittaa niihin yhtiöihin, joilla on varaa nostaa koko ajan osingoaan hiljaa, ei ole hyvä taktiikka - kunhan muistaa, että näiden yhtiöiden hinnat voivat romahtaa kerralla, mikäli osingon maksu pysähtyy.

Korkeaa osingoa jakaviin yhtiöihin sijoittaminen.

Tässä kohtaa pitää huomauttaa, että korkealla osingolla tarkoitan korkeaa dividend yieldiä enkä korkeaa payout rationia. Kun Osinkoaristokraatteihin sijoittaminen on suhteellisen turvallista, niin korkeaa osingoa jakaviin yrityksiin sijoittaminen ei ole yhtä turvallista.

Kenneth R. Frenchin luomasta aineistosta on tehty vertailuaineisto osingoa maksavien ja ei osingoa maksavien yhtiöiden suhteen käyttäen Sharpen Rationia mitakaavanaan. Hänen aineistonsa tammikuulta 1928 aina vuoteen 2013 ja joulukuulle osoittaa, että jos yhtiöt jaetaan ei osingoa maksaviin ja viiteen eri luokkaan osingoa maksavia yhtiöitä, niin parhaat sharpen luvut on saavutettu toiseksi korkeinta osinkotasoa edustavilla yhtiöillä. Korkeinta osingoa maksavat yritykset jäävät toiseksi ja ei osingoa maksavat yhtiöt viimeiseksi tässä kisasssa. Eli vaikka Osinkoaristokraatit voivat voittaa S&P indeksin pitkällä aikavälillä, niin tuotossaan korkeaa osingoa maksavat yhtiöt eivät häviä myöskään peliä.

Kuvattua aineistoa uudempia aineistonäytteitä löytyy täältä:

https://mba.tuck.dartmouth.edu/pages/faculty/ken.french/data_library.html

Lisäksi tein itse kyseisen lähteen kautta kuvan, joka esittää kymmenien vuosien otteella aineistosta luddun kuvan nykypäivään mennessä - vuosiväli 1927 - 2020. Esimmäinen taulukko kirjain esittää ei osingoa maksavia ja korkein taulukkokirjan toiseksi korkeinta osingoa maksavia yhtiöitä - vihreä viiva esittä korkeinta osingoa maksavia yrityksiä. Koska kysymyksessä on äärimmäisen pitkä aikaväli, sen vaikutusta lyhyemmällä aikavälillä ei kannata suoraan ottaa ohjenuoraksi. Lisäksi pitkällä aikavälillä pitää osata jatkuvasti muuttaa salkun rakennetta, koska yhtiöiden osinkopolitiikka voi kuitenkin pitkällä aikavälillä muuttua.

/galleries/kuvia/osingotuotto.png

On tärkeää ymmärtää, että jos yhtiö pystyy maksamaan korkeaa osingoa pitkään, niin yhtiöllä pitää olla jokin lähde, joka tukee korkeaa osingoa. Näin ollen yhtiön toiminta on hyvällä jalansijalla riippumatta siitä, mikä yhtiön osakkeen kurssi on.

Mutta edelliseen aineistovertailuun viitaten, kannattavinta on pysyä korkeaa mutta ei korkeinta osingoa maksavien osinkoyhtiöiden kyljessä kiinni. Mutta tämä väite perustuu tietenkin omaan mielikuvaan eikä suoranaisesti absoluuttiseen totuuteen.

Jokainen voi kuitenkin itse kysyä itseltään, onko osingolla merkitystä sijoittajan kannalta vai eikö sillä ole? Itse vastaisin, että on merkitystä.

Hybridi.

Kautta historian on todistettu, että hybriidiratkaisut ovat aina parhaita. Valitsemalla sekä korkean osingon yhtiöitä että osingoa maksavia pitkän linjan Osinkoaristokraatteja saavuttaa osan kummankin parhaista puolista ja tietenkin myös osan kummankin huonoimmista puolista. Voi olla että tälläinen salkku olisi pitkällä aikavälillä suhteellisen suojaava arvojen muutosmyrskyissä ja myös tuottaisi tavallista osinkolaatusalkkua enemmän. Mutta kuten aina tällaisen salkun luominen on vaikeaa, sillä voiko oikeasti etukäteen tietää, mikä yhtiö tulee olemaan osinkoaristokraatti.

Salkun luominen ei milloinkaan ole helppo operaatio, jonka takia itse pitäydyn korkean osingon salkussa, koska salkkuun liittyvät riskit ovat jo tiedossa ja mikäli minun pitää luoda hybridisalkku, niin todennäköisempää on että salkkuni sisältää pitkäsijoitteisia korkeaa osingoa maksavia yrityksiä ja lyhyt aikaisesti sijoitettuja arvon muutoksen perusteella valittuja yhtiöitä. Toki nykyisessä salkussani on muutama ns. osinkoaristokraattia.

Jokainen valitsee oman tiensä kulkea.

Viitteitä.

  1. Williams and M. Miller. Do Stocks with Dividends Outperform the Market during Recessions? Journal of Accounting and Finance, 2013.

Chiang, Kevin, High Dividend Yield Does Predict Lower Dividend Growth: A Natural Experiment (March, 17 2008). Available at SSRN: https://ssrn.com/abstract=1107192 or http://dx.doi.org/10.2139/ssrn.1107192

Raju, Rajan, Implementing a Systematic Long-only Quality and Dividend (QAD) Strategy: Evidence from the Singapore Market (March 5, 2020). Available at SSRN: https://ssrn.com/abstract=3549253 or http://dx.doi.org/10.2139/ssrn.3549253

verkkoaineisto:

https://www.suredividend.com/wp-content/uploads/2014/03/Dividends-A-Review-of-Historical-Returns.pdf

https://mba.tuck.dartmouth.edu/pages/faculty/ken.french/data_library.html

Kommentit

Comments powered by Disqus