Hyppää sisältöön

Nopeita muutoksia

Tällä hetkellä taloudessa tapahtuu yhtä nopeasti muutoksia kuin Koronavirus leviää. Vielä muutama päivä sitten Yhdysvallat oli jättämässä Europalle takaportin yhdysvaltoihin Britannian kautta - eli Britanniasta ja Irlannista oli pääsy koneella yhdysvaltojen mantereelle - Nyt tuokin takaportti suljettiin. Olihan kieltämättä hieman outoa, miksi niinkin Koronan täyttämästä maasta kuin Britania saattoi päästä koneella USA:han, kun vaikka vielä kevyemmästä maasta kuten Suomi ei päässyt.

Jotenkin tuntuu, että edellisen päivän uutiset ovat tällä hetkellä ikuisuuden vanhoja. Hieman sama tilanne kuin maailman pörsseissä. Edellisen päivän hinnat ovat jo käsittämätöntä ylihintaa ja tänään on tarjous päällä.

Näitä vaihtelevia uutisia lukiessani ajauduin selailemaan muutamia tutkimuksia, joista yksi iski silmääni, koska sillä oli tietty yhteys osinkosijoittamiseen - siis lähinnä pellin alla. Jotenkin tutkimus myös sopii nykyhetkeen hyvin, paitsi että se on tehty tammikuussa niin myös siihen, miten valtiot mahtavat selvitä tästä nykyisestä sekamelskastaan.

IMF working paper: Debt is Not Free.

IMF paperin tavoite on miettiä julkisen velan merkitystä valtioiden toiminnalle. Siinä esitetään mahdollisuus, että heikot taloudelliset olo vahvistavat julkista velkaa ja näin rahapolitiikka hiljalleen kohtaa rajansa varsinkin kehittyneissä talouksissa. Vaarana on, että korkeat velat ovagt merkittävä painolasti tulevissa kriiseissä, kuten tämän hetkisessä KoronaHysteriassa. Tosin samaan aikaan negatiivisten korkojen takia, jotkut ovat valmiita uskomaan, että julkisella velalla ei ole kustannuksia. Onko tämä totta. Voiko julkista velkaa kohottaa, ilman seuraamuksia?

IMF:n paperin kuvailee erilaisia talouskriisejä monen mittarin avulla ja pyrkii todistamaan, että nimenomaan velka on ollut ennusmerkki talouskriisin synnylle.

Paperin mukaan historia on osoittanut, että finanssikriisit laukeavat yleensä jonkun ulkoisen tekijän mukaan. Paperi kiinnitti huomiota taloudellisiin ulkoisiin tekijöihin, koska niistä oli tehty tutkimuksia.

Paperin tutkimus pyrki ottamaan kaikki talouteen liittyvät velan muodot huomioon todistaakseen, että jollakin velan muodolla on aina merkittävä osuus finanssikriisin syntyyn. Kaavana tutkijat esittävät osinkosijoittamisessa tuttua kaavaa

\begin{equation*} \frac{r - g}{1 + g} \end{equation*}

jossa tällä kertaa r velkaan liittyvä efektinen korko ja g on bruttokansantuote. Korko lasketaan joukosta erillisiä julkisia lainoja. Laskentatavan ongelma voi olla, että lainojen koron kasvu tulee liioitelluksi.

Osinkosijoittamisen puolella yllä mainittu kaava, joka juontaa juurensa Gordonin kaavaan, oli arvailuun perustuva kaava. Mutta velkalaskennan puolella kaava on tarkempi, koska velka otetaan nykyhetkessä ja se jatkuu varmana tulevaisuuteen. Näin ollen kaavan avulla voidaan rakentaa kohtalaisia ennusmalleja velan vaikutuksista talouteen.

Kaavan johdannaisia hyväksikäyttäen ja oppivia algoritmejä hyödyntäen tutkijat mielestään todistivat, että julkisen talouden velkaa voidaan suoraan pitää ennusmerkkinä mahdollisesta valtioon kohdistuvasta finanssikriisistä. Korrelaatio, jonka tutkijat saivat aikaan velan ja kriisin suhteestaa mallin avulla, oli erittäin korkea.

Tutkijoiden toteamus siis oli, suuri julkinen velka on aina valtiolle ongelmallinen huolimatta siitä, miten halpaa laina on.

Tutkimuksen pohjalta voikin kysyä, mitä seuraamuksia Suomen kaltaisella valtiolla on, tilanteessa, jossa nimenomaan pitää taistella koronaviruksen kaltaista tautia vastaan julkisen velan ylläpitämillä laitoksilla tilantessaa, jossa yritykset ovat ajautumassa kassakriisiin markkinatilanteen yllättävän muutoksen takia. Tähän itseni asettamaan kysymykseen tulemme todennäköisesti saamaan vastauksen tulevaisuudessa. Mutta pelkästään kysymyksen nouseminen ylös, osoittaa pörssien markkinareaktioiden sarjan todennäköisesti vasta alkaneet Euroopassa, jossa koronakriisi parhaillaan koettelee nimenomaan niitä valtioita, joissa julkinen velka on kovimmillaan. Paniikki ja asioiden suhtautumistavat laukaisevat todella usein kriisejä maailmassamme.

Sijoittajan suhtautuminen edessä odottavaan epävarmuuteen.

Jos sijoittaa puhtaasti indeksiin, niin kriisitilanteessa indeksi kulkee matkaansa alaspäin usein ennalta aavistamattoman kauan. Jos sijoittaa yksittäisiin yhtiöihin hajauttaen,Gordonin kaava kykenee löytämään hajautuksen joukosta ne yhtiöt, joihin kriisi vaikuttaa vähiten. Riippuen kuinka turvallisuutta hakeva sijoittaja pitkäaikaisessa markkinoiden laskusuhdanteessa on, hän voi joko odottaa indeksin riittäävä laskemista ennen kuin sijoittaa lisää tai sijoittaa putoamisen aikan salkkunsa yksittäisiin valittuihin yhtiöihin keskihintaa etsien.

Indeksin keskihinnan etsimistä pidetään turvallisempana menetelmänä, sillä indeksi harvoin menee konkurssiin. Indeksistä on mahdollista poistaa konkurssiin menneet yhtiöt ja ne eivät edes näy sijoittajalle. Mutta näin voi myös tehdä hajautetun salkun kohdalla ja lopputulos on saman, vaikka sijottaja tietää joutuvansa mahdollisesti tappiolle poistuneiden yhtiöiden takia. Itse siis katson hajautettuun salkkuun sijoittamisen olevan mielekkäämpi ratkaisu kuin indeksiin sijoittaminen laskusuhdanteessa. Salkun säätömahdollisuuset ovat paremmmat ja lisänä saa osinkotuottoa koko prosessin aikana. Indeksistä toki voi myös saada osinkotuottoa, mutta sen laatua ja määrää ei voi samalla tavalla säädellä kuin hajautetun salkun tapauksessa. Mutta indeksi on ihmismielelle helpompi valinta. Siksi ihmiset mielellään sijoittavat rahastoihin, eikä omiin hajautettuihin salkkuihin - välttyäkseen epäonnistumisten tuskalta.

Nopeiden muutoksien hämmentävyys.

Sairastan omasta mielestäni ehkä elämäni ensimmäistä kausi-influenssaa. Soitin varatakseni aikaa lääkärille, jotta voisin saada uuden lääkärintodistuksen poissaololleni töistä. Soitin työterveyteen. Toisessa päässä oleva hoitaja joutui tutkimaan thl:n ohjeita soittoni takia, koska ominen sanojensa mukaan:"Ne päivittyvät tällä hetkellä parin tunnin välein." Lopputulos oli, että en saanut aikaa työterveyslääkärille vaan ennemmin minun joko piti keskustella työnantajani kanssa, jos vaikka etälääkärin todistus riittäisi tai sitten ottaisin yhteyttä koronapäivystykseen, joka saattaisi antaa minulle ajan. "Tilanne on tälläinen," hoitaja selitti.

Netin yli minun olisi ollut mahdollista saada aika, mutta en varannut sitä. Päätin harkita koronapäivystykseen soittamista.

Muutokset tällä hetkellä ovat hämmentävän nopeita myös lähiyhteiskunnassamme. Onko tämä hyvä vai huono asia? Viittaako nopeasti muuttuvat ohjeistukset paniikin syntymiseen hetkellä, missä on otettava asioita rauhallisesti? Muutosten kanssa yhtä aikaa pyörivät vanhat byrokraattiset säännöt, jotka eivät ole kadonneet mihinkään. Noiden sääntöjen mukaan työntekijällä pitää olla lääkärin todistus - ja sitä suurempi yritys on työntekijän palkannut, sitä byrokraattisempi yritys on. Eli nopeat muutokset merkitsevät yleensä sitä, että asiat ovat menossa enemmän sekaisin kuin yksinkertaistuvat.

Aion siitä huolimatta sijoittaa viikon alkupuolella ING GROUP nimiseen pankkiin, vaikka selkeästi parhaillaan kaikki viittaa lähitulevaisuudessa tapahtuvan vielä kovempi osakekurssien alasmenoon kuin torstainen spy-indeksin 10% syöksy. Tätä kutsutaan parhaan osinkopisteen etsimiseksi - eikä sitä löydy historiaa katsomalla, vaan tekemällä iteraatiota epämääräista tulevaisuutta vasten. Tiedän että hämmentävien muutosten voima tulee näkymään pörssissä asti, mutta se ei pelaa joka pelkää. Ja jos kuolen Koronaan, niin mahdollisilla häviöillä tai tulevilla voitoilla ei ole mitään merkitystä.

Viitteitä:

Moreno-Badia, Marialuz and Medas, Paulo A. and Gupta, Pranav and Xiang, Yuan, Debt is Not Free (January 2020). IMF Working Paper No. 20/1. Available at SSRN: https://ssrn.com/abstract=3524324

Kommentit

Comments powered by Disqus