Hyppää sisältöön

Osingon kasvun ennustettavuudesta

2000 luvun alkupuolella tutkittiin paljon osingon kasvuun liittyviä seikkoja. Asian matemaattiset tarkastelut lähtevät usein Gordonin mallista, joka kertoo hinnan osinkotuottojen diskonttauksen kautta.

\begin{equation*} P_t = \frac{D_{t+1}}{(R-g)} \end{equation*}

Kaavaa voidaan käyttää osakkeen mm. osakkeen arvonmääritykseen seuraavalla tavalla. Kuvitellaan että ostettaisiin osake, jonka hinta on 200 euroa. Yhtiö maksaa 10 euroa per osake osinkoa (=D), joka on siis noin 5% dividen yield. Yhtiö ennustaisi tuottonsa olevan noin 7%(=R) - ja oletetaan että osinko kasvaisi 1 % vuodessa(=g).

\begin{equation*} P = \frac{10}{(0,07 - 0,01)} = 166 euroa \end{equation*}

Laskelma mukaan osake olisi 34 euroa yliarvioitu ja sen oikea hinta pitäisi olla tuo 166 euroa. No jokainen voi miettiä voiko osinkotuotto olla osakkeen arvon mittarina yksitään. Lisäksi on aika epävarmaa, että osingon kasvu olisi yhtiölle vakio. Toki tällaisiakin yhtiöitä on.

2000 luvun alun tutkimukset eivät kuitenkaan selkeästi löydä varmaa tapaa ennustaa osingon kasvua. Toiset ovat hyvinkin positiivisia, että olisi menetelmä, jolla osinkotuottoa voisi ennakoida ja toisten mielestä empiiriset tutkimukset osoittavat että näin ei ole.

Tässä on kuitenkin eräs matemaattinen näkemys asiasta.

Gordonin kaava ja odotetun tuoton ja osingon kasvun suhde.

Campbell and Shiller (1988) loivat Gordonin mallista muokatun version, joka näyttää tältä.

\begin{equation*} \frac{D_t}{P_t} = \frac{R-g}{1+g} \end{equation*}

Kaavan mukaan, jos dividend yield on korkea, niin joko odotettava tuotto on korkea tai osingon kasvu on matalaa - tai kummatkin ovat suhteellisen matalalla tasolla. Mutta kiinnostava tässä kaavassa on mahdollisuus laskea yhtiön ns. tuottoennusteen tietämällä, mikä dividend yield on. Kun arvon tietää, niin voi verrata sitä yhtiön omaan tuottoennusteeseen.

Edellinen esimerkki. Yhtiön osakkeen arvo on 200 euroa ja osinko per osake on 10 euroa - dividend yield on 5%. Kasvua osinkolla on tosiaan muutamana vuonna ollut 1%

\begin{equation*} 0,05 = \frac{R-0,01}{1+0,01} <=> 0,05 + 0,0005 = R -0,01 <=> R = 0,0605 \end{equation*}

Eli yhtiön arvio kasvustaan olisi 6,05%. Tämän jälkeen voidaan vertailla onko kasvu sama kuin edellä mainittu kaava antaa, jos kasvuennuste on suurempi, niin kaavan mukaan yhtiön osakkeen hinta olisi liian korkea.

Näiden kaavojen mukaan kuitenkin pystyisi myös ennustelemaan yhtiön osingon kasvua. Eli jos on tiedossa, mikä on yhtiön näkemys kasvusta, niin kaavan perusteella voi laskea, miten paljon osinko kasvaisi. Eli jos yhtiön ennuste kasvulleen on 7% niin saadaan:

\begin{equation*} 0,05 - 0,07 = g(-0,05-1) <=> g = \frac{0,05 -0,07}{-0,05-1} <=> g = 0,019 \end{equation*}

Eli dividend yieldin kasvuodotus olisi noin 2%.

Tuloksen voi tarkistaa sijoittamalla tarkan laskelman arvon ensimmäiseen gordonin kaavalla laskettuun laskelmaan ja havaitsemalla, että osakkeen hinta on likimain 200 euroa.

Onko yhtiön osingon kasvu ennustettavissa tuoton avulla tai onko yhtiön tuotto ennustettavissa osingon avulla?

Osinko kertoo yhtiön tilasta paljon. Periaatteessa yllä mainituilla kaavoilla voi saada jonkinlaisen näkemyksen siitä, millaisessa jamassa osakeyhtiö on. Mutta vain osanäkemyksen, sillä yhtiön osinkopolitiikka on hyvinkin vaihtelevaa eikä matemaattisesti täysin hallittavissa. Campbell and Shiller (1988) luoma parannus Gordonin malliin kertoo kuitenkin jotain yrityksestä, mikäli yritys sattuu maksamaan osingoa ja mikäli yhtiön osinkopolitiikka ei ole turhan kitsas.

Mutta malleissa on puolensa. Jos yhtiö ei maksa osinkoa, niin mallien tulos on puhdas nolla. Eli yhtiötä ei kannata ostaa. Ja tällöin voi todeta osingon kasvun olevan hyvin ennustettavisssa - paitsi jos yritys alkaakin yllättäen maksamaan osingoa.

Osingon kasvu riippuu kuitenkin todella paljon siitä toimintaympäristöstä, missä yritys on. Pitkällä aikavälillä taloudellisessa ympäristössä tulee erillaisia syötteitä, jotka vaikuttavat liiketoimintaan. Näitä ovat lamakaudet, kasvukaudet, valtioiden sisällä tapahtuvat konfliktit, maailmantalouden muutokset ja monet muut asiat - viime päivinä esimerkiksi korona-viruksen pelko. Ihmiset ovat tunteella toimivia olentoja ja markkinat tai yhtiöt tai talousjärjestelmät ovat vain osa ihmisten maailmaa ja näin ollen nekin tavalla tai toisella sisältävät osan tunteista. Tunteiden hallinta ei taas ole matemaatikan osa-aluetta.

Gordonin kaavasta johdetuilla ajatuksilla voi analysoida yhtiöitä - mutta vai yhdessä muiden yhtiöistä kertovien tietojen perusteella. Dividend yieldin kasvu tarkoittaa monessa tapauksessa myös yhtiön arvon kasvua, sillä ylläolevien kaavojen perusteella kysymys on yhtiön kasvusta. Yhtiön kasvu usein merkitsee yhtiön arvostuksen kasvamista ja yhtiön osakkeiden arvon nousua.

Ovatko nuo asiat lopulta todellisuudessa ennustettavissa kuin lyhyellä tähtäimella - en usko että näin on, mutta pitkä aikaisen sijoittamisen tavoitteena ei olekaan pohtia pysyvätkö arvot samoina, vaan olettaa arvojen joko vähän kasvavan tai jurraavan samoissa lukemissa. Tai kuten jotkut sijoittajat sanovat: pörssissä indeksit ovat aina nousseet ylöspäin lopulta. Mutta kannattaa muistaa, että indeksi ei ole sama asia kuin yksittäinen yritys. Vuosien varrella indeksin sisältö muuttuu, mutta yhtiö pitää joko toimia tai lopettaa toimintansa. Yhtiön arvo nousee usein inflaation avulla, kun tietty kylläisyys aste markkinoilla on saavutettu. Tai sitten vain ihmiset ovat valmiita maksamaan yhtiöstä enemmän ja enemmän vuodesta toiseen. Eli pitää uskoa kanssa ihmisten taloudellisten tilanteiden kohentumiseen vuosien varrella.

Viitteitä:

Campbell, John Y., and Robert J. Shiller (1988). Stock prices, earnings and expected dividends, Journal of Finance 43, 661-676.

Kommentit

Comments powered by Disqus