Hyppää sisältöön

Uudelleen sijoittamisen problematiikkaa

Osinkosalkku tuottaa hitaasti mutta varmasti jatkuvaan tahtiin käteistä rahaa. Puhun tässä nimenomaan korkeatuottoisesta osinkosalkusta. Salkun päämääränä on tuottaa jatkuvasti. Tuottoa voi käyttää suoraan omaan elämään, jos haluaa, mutta ainakin tällaisen salkun alkuaikoina voisi olla viisasta sijoittaa tuotto takaisin omaan salkkuun.

Tässä kohdassa voi tietenkin pohtia, onko mielekästä maksaa veroja tuotosta salkun massan kasvatusvaiheessa. Eli olisiko sittenkin viisaampaa sijoittaa itsesijoittavaan ETF-paperiin ja vasta sopivassa kohdassa myydä rahasto-osuudet pois ja vaihtaa sijoitusmuodoksi osinkosijoittaminen.

Jokainen voi tehdä oman ratkaisunsa, mutta itse olen sitä mieltä, että parhaan tuoton salkusta saa sijoittamlla omatoimisesti sellaisiin papereihin, jotka mielyttävät, eikä maksaa toiselle sijoitustyöstä rahaa. Toki teoreettisesti 0,5% hallintokustannus on pienempi kuin 25% vuotuinen vero - mutta toisaalta voi olla myös haastavaa löytää se rahastopaperi, jonka korkoa korolle kaikkien rahaston sisäisten kulujen jälkeen oikeasti voittaa oman salkun korkoa korolle ilmiötä. Ja kannattaa muistaa, että rahaston pois myyminen maksaa 30% saadusta tuotosta. 30% + vuotuinen hallinnointi palkkio on enemmän kuin 30%.

En väitä, että tämä ei olisi hyvä idea - Väitän että sijoittamisesta jää paljon opittavaa, jos vain antaa homman toisen käsiin ja yllättäen uskoo osaavansa sijoittaa korkean osingon salkkuun. Oman, osakkeita kunnolla sisältävän salkun hallinointi sisältää jonkin verran asioita, joita ei heti tiedä.

Jokainen omalla tavallaan.

Itse kuitenkin sijoitan suoraan osinkoon ja maksan siitä veroni, koska ainoastaan lyöymällä päätään seinään oppii asioita. Ja päätä seinään lyödessään pohtii kysymyksiä kuten, miten järkevästi sijoittaa uudelleen osinkotuottoa.

Väittäjän merkitys aktiivisessa osinkosalkussa.

Aktiivnen osinkosalkku vaatii kaupan käyntiä. Varsinkin kertyvän osingon uudelleen sijoittaminen pitää voida tehdä edullisesti - verottajan kourahan jokatapauksessa viime kädessä iskee. Tietenkin verosuunnittelulla jonkin verran voi tukea salkun kaupankäyntikustannuksia, mutta siltikin kaupankäyntikustannuksiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Kun perustaa korkea korkoista osingoa tuottavan salkun, kannattaa ensin kilpailuttaa välittäjiä. Liian isosta välitysmaksusta ei ole kuin haittaa. Jos välitysmaksu on minimissään yli 6 euroa eikä sitä vastaan saa mitään merkittävää lisäpalvelua, niin vaikka säilytys olisikin ilmainen välittäjällä, niin välitysmaksu on liian kallis. Eli Tarkista ensimmäisenä, mitä saat välitysmaksua vastaan. Suomen suosituimpien välittäjien tarjoamat lisäpalvelut käsittämättömän kalliita välitysmaksuja vastaan ovat niin surkeita, että pahaa tekee - muutama dokumentti tai video eivät ole lisäpalveluita, niitä saa ilmaiseksi vaikka youtubesta nykyään jos haluaa. Korkean osinkosijoittamista ei kannata tehdä kalliin välittäjän palvelussa. Korkeintaan sitä voi käyttää välittäjän palvelumaksujen suorittamiseen eli osinkotulot menevät välittäjän haaviin.

Itse harrastan pienempiä kertasijoituksia, jolloin osinkosalkku ei joudu katastrofiin, jos arvio osingonmaksu kyvystä olikin mennyt väärin. Näin ollen en pidä korkeista perusvälitysmaksuista, koska sitä korkeampi välitysmaksu, sitä suuremman täytyy kertasijoituksen koon olla.

Toinen asia joka välittäjästä kannataa tarkistaa on, että välittäjä tulee tekemään välitystoimintaa vuosia ja välitystoiminnan laatu pysyy vakiona. Eli suosittelisin välittäjäksi välitystoimintaan keskittynyuttä yritystä, en pankkia - pankki saa tulojaa muuualta kuin välitystoiminnasta ja on näin ollen epäluotettava kumpani pitkän päälle - hinnat voivat muuttua, tavat voivat muuttua, toimintaa viedään pois välityspuolelta ym...

Toisaalta jos on todella rikas ja sijoitukset suuret, niin voihan sitä aina tehdä position siirrin välittäjältä toiselle, mutta ainakaan itse en suosio position siirtoja. Position siirto on se viimeinen keino, jos havaitsee kymmenen vuoden kuluttua, että välittäjän valinta aikoinaan on mennyt todelle poskelleen.

Uudelleen sijoittamisen vaihtoehtoja.

Riippuen salkun koosta ja yhtiöiden painotuksista salkku tuottaa erillä tavalla, voi olla, että kerralla osingoa tulee niin paljon, että sen voi helpolla uudelleen sijoittaa samaan yhtiöön, josta osinko tuli.

Tunnetuin osingon uudelleen sijoitusvaihtoehto onkin osingon sijoitus uudelleen sitä jakaneeseen yhtiöön. Tätä varten maailmalla käytössä erillaisia sopimusvaihtoehtoja, joissa tämä uudelleen sijoittaminen pyritään tarjoamaan mahdolliseman huokeasti sijoittajalle. Näin pyritään joko vältämään välitysmaksut tai vähentämään niiden vaikutusta uudelleen sijoittamiseen.

Tässä tavassa hyväksytään riski, että yhtiöön sijoitetut rahat eivät tuotakaan halutulla tavalla voittoa tulevaisuudessa. Eli tapahtuu jotain, mikä muuttaa sijoituskohteen tuottavuutta. Osinkotuotto menee tappiolle. Toki voi käydä myös toisella tavalla, ja tuotto vain paranee vuosi vuodelta. Asialla on kaksi puolta, mutta riski on hyvä ymmärtää.

Itse suosin kuitenkin osingon sijoittamista muualle kuin alkuperäiseen osingon tuottajaan. Tämä johtuu siitä, että pyrin pitämään salkun yhtiöiden positioiden kokojan suhteelisen pieninä ja yhtiöiden määrää salkussa suurena. Lisäksi salkkuni yhtiöt tuottavat koko vuoden osingoja - eli kvartaaliosingoja tuottavat yhtiöt maksavat kerralla vähemmän kuin kerran vuodessa tuottavat. Tällaisessa rakenteessa ei ole mielekästä sijoittaa rahat takaisin alkuperäiseen yhtiöön.

Alun perin ostin uusia yhtiöitä tai sijoitin vanhoihin yhtiöihin salkussani. Nykyään olen päättänyt vähentää riskiä salkussani ja sijoittaa osinkotuottoni suoraan rahastoihin. Eli sijoitan normaaleihin yhtiöihin, mutta osinkotuoton uudelleen sijoitan tuottoa tuottaviin rahastoihin, jotka ovat suhteellisen stabileja ja maksavat suhteellisen korkea tuottoa. Eli rahastojen osalta olen antanut periksi ns. 6% säännöstä - mikäli ne ovat oikeasti liikkeissään melko defensiivisiä.

Periaatteessa jos osinkosalkkua rakentaa tulevaisuuden käyttörahalähteeksi niin rahastoilla saa tukea hajautukseen. Todella skepitkko havaitsee tietenkin rahastoihin liittyvän riskin. ETF-rahastot eivät välttämättä ole yhtä pitkä ikäisiä kuin todella pitkä ikäinen salkku. Myös joukkovelkakirja erääntyvät lopulta. Eli millään instrumentilla ei voi todellisuudessa korvata hyvää hajautusta ja sitä että salkussa pitää tehdä jotain. Jos haluaa saada hyvää ja turvattua osinkotuottoa osakesalkun kauttaa, niin sen eteen joutuu tekemään työtä - ellei satu omistamaan niin paljon rahaa ennalta, ettää voi vain heitelle sitä salkkuun ja odotella ilman pelkoa häviöstä. Harvemmmalla kuitenkaan on niin paljon rahaa, jos haluaa perustaa osinkosalkun käyttövaroja varten - korvaamaan esimerkiksi asuntosijoittamista.

Luonnollisestikin on olemassa hybridimahdollisuus, jossa tuleva osinko sijoitetaan uudelleen sijoittavaan ETF-rahastoon. Tässä tapauksessa kannattaa olla tarkka rahaston suhteen. Se että rahaston tyyppi on uudelleelen sijoittava, ei vielä tee siitä kannattavasti uudelleen sijoittavaa. Jos sijoittaa esimerkiksi 0.5% osinkotuoton uudelleen, niin se on täysin eri asia kuin jos sijoittaa uudelleen 9% osinkotuoton - vaikka maksaisi verojakin tuotostaan. Myöskin se, että rahasto ei maksaisi löhdeveroa ulkomaisiin rahastoihin, voi olla toive ajattelua. Valitse siis uudelleen sijoittava rahastosi huolella kaikkiin faktoihin perustuen eikä vain tunteeseen:'Hei, tämä on uudelleen sijoittava, se pyhittää kaikein.'

Osingon uudelleen sijoittamisen merkitys.

Osingon uudelleen sijoittamista voi verrata koron koron ilmiöön. Sijoitettu raha poikii uutta rahaa. Jos jätettään tarkastelematta markkinahinnan liikkeitä osingon irtoamistapahtumassa, niin salkkusi koko kasvaa uudelleen sijoittamisen seurauksena. Myös salkun rahallinen tuottomäärä nousee. Lisäksi osinkotuotosta joutuu maksamaan veroa vain 25% - totta jos salkussa on tuottavia rahastojen, niiden tuotosta joutuu maksmaan 30% kuten myös joukkovelkakirjojen koronmaksuista. Mutta joka tapauksessa maksat vähmmän veroja kuin normi myyntiä ja voittoa pelaava sijoittaja.

Uudelleen sijoittamisen tärkein merkitys on siis kasvattaa salkun tulevaa tuottoa. Pankkitilillä uudelleen sijoittaminen tapahtuisi tavallaan automaattisesti. Pankkitilille kertyy rahaa jo olevan rahan päälle ja kokonaisuudelle kertyy korkoa. Salkussa ikävä kyllä on huolehdittava itse korkoa korolle ilmiöstä. Ja vielä maksettavakin siitä. Veron määrä on kuitenkin pienempi verrattuna pankkitilin koron veroon, joka on 30%. Mutta maailmassa ei saa kaikkea ilmaiseksi ja ilman työtä.

Kommentit

Comments powered by Disqus