Hyppää sisältöön

Dollarin liike

Sattumoisin sijoitan pääosin pörsseihin, joissa valuttana on jokin dollarin versioista. Kuten olen ennenkin kirjoittanut kansainvällisillä markkinoilla valuuttakurssien eroilla on merkitystä. Jokainen kansainvälinen sijoittaja on tahtomattaan tietyssä määrin valuuttakurssikeinottelija. Oma mielipiteeni on, että paras tapa huolehtia valuuttariskistä on keskittyä osinkotuottoon - mutta näkemyksiä on monia. Yksi näkemys on vain kulkea virran mukana, sillä valuuttakursseilla on taipumus aaltoilla, eli aina tulee hetki, jolloin ns. riski onkin etu.

Mutta mietitäänpä miten todella kurssien liike vaikuttaa osingoon ja sijoittamiseen.

Osingo merkitys ja valuttakurssierojen maailmassa.

Osinko on siinä mielessä hieno asia, että se tavallaan suojaa salkkua valuuttaan liittyissä riskeissä - eli osinko tuo rahaa ns. tyhjästä salkkuun. Toiselta suunnalta katsoen valuttakurssien erot vaikuttavat siihen, miten paljon osinko tuo voittoa. Jos oma valuutta vahvistuu ja sijoitusvaluttaa heikkenee, niin osingon arvo luonnollisesti laskee - toisin päin osingon määrä kasvaa.

Kun sijoittamisessa ottaa huomioon valuuttojen aaltoilun, niin näkee kaikki positiiviset puolet. Eli mikäli sijoituskohteen valuuttakurssi on heikkenevä, niin kyseiseen suuntaan ostaminen nostaa ostovoimaa. Esimerkiksi tällä hetkellä tätä kirjoittaessani yhdysvaltojen dollari on laskusuhdanteessa, joka nostaa ostovoimaa yhdysvaltojen markkinoile päin. Samalla kuitenkin dollari heikentää mahdollisuuksia saada voittoa yhdysvaltojen markkinoilta. Osinkojen prosentuaalinen voittosuhde laskee euroissa. Mutta jos yhdysvaltojen dollari lähtisikin nousuun, niin ostettujen yhtiöiden osinkoprosentit luonnollisesti kasvaisivat voimalla.

Mutta jos haluaa tarkastella osingon merkitystä valuuttojen myrskyssä on olemassa yksinkertainen kaava:

\begin{equation*} ValuuttakorjattuTuotto = (1 + TuottoOmassaValuutassa)*(1 + ValuuttojenEro) - 1 \end{equation*}

Kaikki kaavassa mainitut arvot ovat prosenttilukuja.

Valuuttojen ero kertoo mikä valuttojen erotus prosenteissa halutulla aikavälillä.

Tuotto omassa valuutassa kertoo, miten paljon tuottoa on tietyn ajan sisällä tullut.

Valuutta korjattu tuotto kertoo, miten monta prosenttia todellinen tuotto on.

Kaava näyttää yksinkertaiselta, mutta tarkkojen arvojen saaminen sillä on luonnollisesti vaikeaa, koska valuuttojen ero on jatkuvasti muuttuva asia. Lähinnä kaavaa voi käyttää siihen, että ymmärtää, miten valuuttakurssien erot vaikuttavat salkun tuottoihin. Seuraavaksi kaksi erillaista lähetysmistapaa kaavaan, josta ensimmäinen kertoo, miten paljon tuotto laski valuuttaliikkeen takia, mikäli koko osinkoraha olisi saatu vuoden alussa. Jälkimmäinen kertoo, miten paljon sijoitusten pitäisi tuottaa voittoa vuoden aikana, jotta dollarin heikkeninen tässä tapauksessa ei kääntäisi tuottoa tappiolle.

Osingotuotto, jos raha olisi tullut heti vuoden alusta käteen.

Sijotussalkkuni ostohinta ei ole suoraan verrannollinen markkinakurssiin nykyistä dollarin hintaa vasten, sillä osakkeita on ostettu vuosien mittaan liikkuvilla dollarin kursseilla. Koska lasken tässä osinkotuottoa tänä vuonna verrattuna salkkuni yhdysvaltalaisten yhtiöiden maksettuun markkinahintaa, niin suoraa valuuttakurssia tässä hetkessä ei käytetä, vaan salkuun keskimääräistä hintaa verrattuna kurssivaihteluihin. Tämän vuoden tähän mennessä puhdas osinkotuotto USA:sta ennen veroja USA:n dollareissa on seuraava 9,12%. Kun lasketaan tuotto omassa valuutassa niin tuotto on 9,74%. Vuoden sisällä taas dollari on kulkenut tappiosuuntaan. Eli vuoden alussa dollarin oli noin 1,1 ja loppupuolella noin 1,225, mikä tekee noin -10% tipahduksen.

\begin{equation*} ValuuttakorjattuTuotto = (1 + 0,0974)*(1 - 0,1) - 1 = -1,234% \end{equation*}

Mitä tästä päättelemme?

Jos osinkotuotto olisi vuoden alusta tullut tilille, niin valuuttakurssien erojen tuonut tappiota 1,234% osinkotuottoon. Eli käytännössä, koska osinko olisi ollut puhdasta rahaa, niin tuotto olisi voinut olla 9,74 + 1,234 = 10,974. Valuutan heikkeminen siis laskee jonkin verran vuoden tuottoa - eli tässä tapauksessa, koska osingoa on tullut kuitenkin pitkin vuotta samaan tahtii kuin dollarin arvo on heikentynyt on ymmärettävissä, että arvon lasku on matalampi kuin mainittu arvo. Eli käytänössä voi sanoa: Tappio < 1,234% eli todellinen USA pohjaisen salkuni osan tuotto lähentelee tuota 10%.

Kun muistaa, että verottajan vaikutus USA:n osakeisiin on noin 22,5%, niin tuo 1,234 vähennys ei ole niin merkittäävä. Toki yhtensä noiden vaikutus on 23,734%, joka on yhä matalampi kuin esimerkiksi Saksan osingovero sijoittajalle yhdistetynä suomen verottajan lisäliikkeisiin. Eli maita ja niiden osinkopolitiikkaa kannattaa pohtia sijoittaessaan kansainvälisille markkinoille. Valuuttariski ei välttämättä ole pahin ongelma ulkomaille sijoittajan kannalta - vaikka totta. Saksan markkinoille sijoitettaessa valuuttariksi on olematon.

Kurssin vaikutus salkkuun.

Sen sijaan salkun markkinahinnan muutokset pystyy laskemaan edellä mainitulla kaavalla. Eli salkun arvon nousu on pitänyt tänä vuonna olla melkoista, jotta se on voittanut valuuttakurssin romahduksen eli 10% arvon tipahduksen. Mutta jos salkku kokonaisuutena on tuottanut 9,74% tuoton omassa valuutassa, niin tällöin valuuttaromahdus on hoitunut salkun osinkotuoton avulla. Tästä voi ymmärtää, miten tärkeä osa osinkotuotolla on korjattaessa dollarin aaltoliikettä.

Lasketaan edellä olevan kaavan mukaan, miten paljon voittoa tänä vuonna europohjaisen salkun on pitänyt tuottaa, jotta se on tuottanut jotain.

\begin{equation*} 0 = (1 + x)*(1 - 0,1) -1 \end{equation*}
\begin{equation*} \frac{1}{0,9} = 1 + x \end{equation*}
\begin{equation*} -x = 1 - \frac{1}{0,9} \end{equation*}
\begin{equation*} x = 11 prosenttia \end{equation*}

Eli tänä vuonna, mikäli USA- sijoitussalkku, joka oli luotu vuoden alussa, tuotti 11% tuoton, niin se se saavutti +-0 tuoton, kun ottaa huomioon dollarin heikkenemisen. Näin ollen Yhdysvaltalaisia papereita sisältävä salkku oli tappiollinen, jos tuotto oli alle 11%. Oletuksena on, että salkku luotiin kerran ja sen jälkeen siihen ei tehty ajallista sijoitusta.

Jos salkussa oli osinkotuottoa riittävästi yhdessä arvotuoton kanssa, niin salkku kansainvälinen sijoitussalkku pysyi stabiilina. Ja nyt jokainen voi kysyä itseltään, kannattaako matala tuottoisia kansainvälisiä osinkosalkkuja pitää vuosia ajatuksella anna vain olla ja odota. Valuutat liikkuvat maailmassa omaan tahtiinsa, joten vastaus kysykseen voi olla hyvin epäselvä. Mutta varmaa on, että korkea osinko lyhyemmällä aikavälillä on omasta mielestäni parempi ratkaisu kuin osingon kasvun odottaminen - jos osinko kasvaa. Toisaalta esimerkiksi dollarin vahvistuminen merkitsee melkoista tulonkasvua myös matalatuottoiselle osinkosalkulle.

Laskelmassa on huomioitava, että mikäli sijoittaja teki koko vuoden kauppaa USA-pohjaisilla yhtiöillä, niin tuo 11% vaatimus laski kokoajan. 11% on vaatimus sille arvolle, joka oli salkussa vuoden alussa. Kaupankäynti vuoden sisällä laskee tuota vaatimusta - eli kovimmin dollarin valuuttariski on iskenyt niihin sijoittajiin, joiden strategiana on pitää yhtiön osakkeet salkussa eikä tehdä mitään. Toisaalta voi olla että dollarin vahvistuminen on myös ollut muutama aikaisempi vuosi näiden kyseisten sijoittajien etu - joten kannattaa aina muistaa valuuttojen liikkeiden olevan kaksiteräinen miekka. Riski voi myös olla etu ja toisin päin.

Loppupäätelmä.

Dollarin kurssin heikkeminen vaikuttaa salkun tuottoon. Jos salkkuun ei sijoiteta vuoden alun jälkeen mitään, heikeneminen vaikuttaa kokonaisuudessaan salkun tuottoon. Jos salkku tuottaa osingoa, niin tässä tapauksessa dollarin heikkenemisen vaikutus pehmenee huomattavasti. Pitkin vuotta saatava osingo vaikuttaa positiivisesti vuoden lopussa tulevan voiton kokoon, koska osingo jakautuu pitkin vuotta. Jos osinko jaettaisiin kerran vuodessa, sen vaikutus laskisi välittömästi - koska kurssierojen liikeet vaikuttaisivat enemmän kerralla jaettuun osingoon kuin useaan kertaan jaettuun osingoon. Pörssit, joissa osingoa jaetaan useamman kerran vuodessa ovatkin turvallisempia sijoituspaikkoja kuin pörssit, joissa osingon jako keskittyy yhteen kertaan. Lisäksi on ymmärrettävää, että mikäli yhtiön, joka ei jaa osingoa, osakkeen hinta ei kohoa vuoden aikana vähintään samalla voimalla kuin osingoa jakavat yhtiöt jakavat osingoa, niin yhtiöön liittyy selvästi korkeampi valuuttariski.

Lisäksi jatkuva aktiivisuus eli käytännössä rahan tuonti osakesalkkuun laskee valuuttariskiä, vaikka se kieltämättä lisää kulujen määrää. Käytännössä kannattaa hankkia edullinen välittäjä itselleen. Ja erityisesti kannattaa muistaa, että oman indeksin luominen lopulta kannattaa vuosien mittaa.

Kommentit

Comments powered by Disqus