Hyppää sisältöön

Sijoittamisen riskit

Viime aikoina, tätä kirjoittaessani, on todella paljon manailtu kurssien superkovaa alas syöksyä. Joidenkin sijoittajien mielestä näin tapahtuu ihan kohta ja kaikki kaatuu. Tavallaan tämä on totte. On todennäköistä, että tulevaisuudessa tapahtuu kurssiromahdus - jonka voima vaihtelee riippuen, mikä on ollut sijoituskohde. Mutta yhtä todennäköistä on tulevaisuudessa, että liike kulkee myös ylöspäin.

Sijoittamisen riski on ymmärtää sijoittaessaan markkinoita ja niihin liittyivä ongelmia. Olen jonkin verran kirjoittanut ihmisen tunteiden ja halujen vaikutuksesta markkinoiden liikeeseen. Myös sijoitusmuodilla on merkitystä pörssin ihemeellisessä maailmassa. Indeksisijoitaminen on nykyään kovin suosittua, ja suosituimmat indeksit keskittyvät niihin osakkeisiin, joiden hinta on ollut nousussa. Eli indeksisijoittaminen on ruokkinut itseään - tai rahastosijoittaminen on ruokkinut itseään. Kun suosio hiipuu tai trendi käy vastaiseksi, niin tällaisiin indekseihin liitty romahtamisen riski. Eli tarkoitan tällä, että markkinoiden yksi merkittävimmistä riskeistä on olla laumasielu - laittaa rahansa sinne minne muutkin sitä laittavat. Voi olla että maailman lukuisten indeksien seasta kannattaisi valita niitä hieman erillaisempia valintoja kuin muotiosakkeisiin keskittyviä.

Indeksisijoittamisen riski on siinä, että oikeasti ei ole täysin selvillä minne sijoittaa, ja mitä se merkitsee.

Mietitäänpä muita riskejä.

Riskin käsite.

Olen blogissani ennenkin kirjoittanut riskistä. Olen maininnut itseni hyvin riskialttiiksi sijoitajaksi, mutta ajan kuluminen on saanut itseni miettimään onko itse asiassa näin.

Mutta riskin käsite osakekaupan alalla.

Jos ei omista ensimmäistäkään osaketta, eikä ole sijoittanut mitään pörssiin - ei ole minkäänlaista riskiä menettää tai voittaa mitään pörssissä. Muualla voi hävitä kaiken. Ja jos on sijoitanut pörssiin rahaa, niin käsite riski vaihtelee ihmisestä tai kirjallisuudesta tai näkökannasta riippuen. Yleisemmin sanan riski finanssimarkkinoilla katsotaan liittyvän osakkeiden arvon liikkeeseen. On riski, että omistettujen yhtiöiden arvo laskee. Tätä viimeksi mainittua riskiä on tutkittu matemaattisesti monin tavoin. On erillaisia malleja, joilla voi nähdä, miten herkkä oma salkku ehkä on arvon laskulle tai nousulle.

Riskin käsite kuitenkin riippuu, miten suhtautuu osakekauppaan. Jos mittakaavana ei pörssissä pidä salkun arvon vaihtelua, vaan enemmänkin salkun tuottavuutta rahassa - niin sijoittajan riskin käsite muuttuu. Salkun rahalliseen tuottavuuteen liittyvät muut seikat kuin puhdas salkun arvo. Osinkotuotto voi olla merkittävä osa salkun tuottavuutta. Salkun tuottavuuteen voi liittyä enemmän yksittäisten osakkeiden arvojen liikeet salkussa kuin salkun kokonaisarvo ajan suhteen.

Mikäli salkun yhtiöiden osinkotuotto laskee tai salkun yhtiöiden liiketulokset romahtavat kokonaisuudessaan niin, että ostojen ja myyntien avulla ei ole mahdollista löytää enää tuottoa, tullaan äärimmäiseen riskiin. Eli kun unohdetaan salkun kokonaisuuden arvon kehitys ja keskitytään salkun sisällön yhtiöiden toimintakykyyn, löydetään toisenlaisia riskejä. Salkun liian suuri keskitys yhtiöisiin, joiden tulokset huononevat ajan suhteen yhdessä näiden yhtiöiden osingon maksun romahtamisen kanssa, keskeyttää salkun tuottavuuden pitkäksi ajaksi. Laajasti hajautettu salkku vähentää todella paljon kapean salkun yhtiöriskiä että osingon maksun romahdus riskiä. Toisaalta laaja salkku lisää riskiä salkun hallintaan - eli kun keskittäminen helpottaa salkun hallintaa, niin hajautus tuo tiettyjä ongelmallisia piirteitä hallintaan. Eli laajasti hajautettu osingosalkku ei suinkaan ole riskitön.

Riskiä voi myös katsoa kolmannella tavalla. Joillekin pörssi on pelipaikka, jossa veikataan kurssien hetkellisiä liikkeitä. Tällaisessa salkussa väärien arviointien riski kasvaa. On todennäköistä, että riski häviöön on suurempi kuin voittoon, jolloin tilanteen hallinta vaatii tiettyjen matemaattisten asioiden käyttöä - kuten häviön minimointia. Häviön minimointi voi kuitenkin muuttua kierteeksi, joka yhä vain kasvattaa häviötä. Pelisalkku on hyvin riskipitoinen salkku.

Lisäksi on olemassa sijoituskohderiski. Kuten aikaisemmin mainitsin, ETF-sijoittaja ehkä harvemmin tajuaa, että suosittujen ETF:ien listoilla on paljon täsmälleen samoja yhtiöitä. Vaikka on etsinyt rahastoilla hajautusta salkkuun, niin todellisuudessa rahastojen yhdenmukainen rakenne ei todellisuudessa tuokaan hajautusta. Kun maailmalla sijoitusmuodin suuntaukset muuttuvat, voi suosiorahastoihin sijoittaminen tuoda yllättäviä ongelmia, joita ei osannut ennalta aavistaa. Oletukseni on, että monet suomalaiset ETF-sijoittajat uskovat kiven kovaan mantraan: vain kasvurahastoja ei tuottorahastoja. Kuriositeettinä: Kannattaa miettiä, miksi maailmalla on tuotto-osuusrahastoja, jotka pärjäävät paremmin kuin kasvuosuusrahastot? Eli toisinaan rahaston rakenne voi sisältää piiloriskejä.

Kasvuyhtiöihin/IPO-yhtiöihin sijoittaminen sisältää aina merkittäviä riskejä. Yhtiöiden tulevaisuus sisältää ylioptimistista toivekkuutta niiden listautuessa pörssiin. Toki ylioptimismia voi käyttää tovin hyödykseen, kunhan osaa katsoa tilannetta tarkkaan. On selvää, että yhtiö, joka EI pysty maksamaan tuloksestaan osingoa, on taloudellisesti heikko yhtiö. Toki on olemassa vahvoja yhtiöitä, jotka eivät maksa osingoa ideologisista syistä, mutta onko se niin mahtoava kasvuyhtiö juuri tällainen yhtiö. Kannattaa pysähtyä miettimään.

Vaikka kannatan korkeaa osingoa maksavien yhtiöiden osakkeiden ostoa, niin mieti hetken ennen kuin tähän junaan lähdet. Junassa on syytä olla kaikki kunnossa. Osingoa on syytä tulla useammin kuin kerran vuodessa tiskiin - viimeinen ehto perustuu siihen, että yhtiö voi muuttaa osingo politiikkaa rajustikin kerran vuodessa jakavien yhtiöiden kohdalla. Taas tasaisesti jakavien vuoden aikan tapahtuvat osingon muutokset antavat nopeammin näkemystä yhtiön tilaan. Mikäli useamman kerran vuodessa osingoa jakava yhtiö muuttaa kesken vuoden osingon maksuaan, niin on mahdollista hyödyntään yhtiön samalla hyvin todennäköisesti tapahtuvaa osakkeen kurssin lasku, ja yrittää kerätä suurempaa osingoa halvemman hinnan kautta. Tosin tällöin kannattaa tuntea yhtiön taloudellisen pohjan ja ymmärtää pörssin liikkeitä. Jos yhtiön arvo laskee kymmenen vuotta eteenpäin, niin koko ajan laskeva osinkotuotto ei kata menetettyä arvoa - ellei usko, että yhtiön huono tilanne on vain hetkellinen tuulen puhallus. Ja näin asia on melko usein. Eli yritän sanoa, laskevaa osingoa vasten uusien yhtiön osakkeiden ostaminen voi olla hyvä kauppa, sillä vuosien mittaa tilanteet muuttuvat. Lue taloustietoja ja katso trendidataa. Trendissä on aina mukana tietoa, jonka laatua kannattaa pohtia. Ja käsite osingoansa. Jos yhtiön toimialue on hyvä, niin osingon maksun lopettaminen ei välttämättä tarkoita sitä, että yhtiöllä on huono tulevaisuus. Jos on laaja salkku ja on painottanut tällaista yhtiötä vähän, niin tämä ns. riski voi osoittautua arvon puolesta hyväksi sijoitukseksi tulevaisuudessa. Osinkoansa käsite on mielestäni enemmänkin pelottelu sana kuin vakavasti otettava riski, jos on rakentanut salkkunsa hyvin. Tietenkin riski on suurempi, jos salkku on huonosti rakennettu.

Olen joitakin kertoja maininnut valuuttariskin. Kun sijoittaa ulkomaan pörsseihin - varsinkin kuuluisaan S&P indeksiin, niin aina on olemassa pelottava valuuttariski, joka todellakin voi muuttaa kaikki unelmat nousevasta indeksituotosta. Ristiin menevä valuuttakurssi ja osakkeiden arvon muutos voivat olla merkittävä haitta sijoitajalle tai merkittävä hyöty. Tilanteesta riippuen.

Tämä ei ollut kattava kuvaus kaikista riskeistä. Kuten luettelosta huomaa, niin riskin käsite, joka perustuu monte-carlo laskentaan ja tutkii, miten salkun arvo voi muuttua tulevaisuudessa, on todellisuudessa vain pieni hitunen kokonaisuutta. Tietenkin jos näkee salkun arvon olevan kaikki kaikessa ja on siis selkeästi spekulantti sijoittaja, joka yrittää saada korkean salkun arvon itselleen ja pitää se korkeana; kyllä monte-carlo kertoo faktan: Lopeta sijoittaminen, se ei välttämättä ole juuri sinun asiasi. Oma näkemykseni on, että arvoon perustuvat salkun riskiarvio kertoo sijoittajalle vain tuon asian: kannattaako hänen olla mukana finanssikaupasa vain ei. Pikavoittojen lisäksi voi olla myös tulossa pikahäviöitä - pörssi aaltoilee. Se ei ole stabiiliviiva joka kulkee ylöspäin.

Riskillä pelottelua.

Riskillä pelotellaan paljon. Osakemarkkinat on turvallisempi sijoituspaikka kuin rulettipöytä, jossa voi menettää kaiken. Toki, osakemarkkinoille lähtiessä ja shorttauksesta innostuessaan, voi menettää myös kaiken. Ja luonnollisesti johdannaiskauppa voi olla melkoinen luu kurkkuun leikki aloittelijalle. Mutta puhtailla osakkeilla sijoittaminen on suhteellisen turvallista. Ainakin turvallisempaa kuin ruletin pelaaminen.

Kun kuuntelee ns. suurten gurujen kertomuksia siitä, miten arvostuskertoimet ovat todella korkeita ja miten markkinoiden pitää romahtaa - kannattaa tässä kohtaa muistaa miettiä kysymystä: Mikä on ideksi. Olen monta kertaa blogissani kirjoittanut indekseistä ja toivon että ihmiset tajuaisivat indeksin olevan pieni kokoelma yrityksiä, jonka sisällä on vielä yrityksille rakennettu painotuksia. Maailmassa on lukuisa joukko yrityksiä, joiden arvostukset ovat täysin kunnossa. Se että, jossain indeksissä, jossain maassa on yhtiöitä, joiden osakkeiden arvo on noussut hieman korkealle, ei tarkoita että maailman pörssien mittakaavalla asiat olisivat välttämättä näin. On totta, että pörssin arvot voivat maailman mittakaavallisesti nykyään sukeltaa alaspäin - ja niin varmasti myös tapahtuu - mutta kuten olen monta kerta kirjoittanut. Jos ei laita kaikkia pelimarkkoja saman tien peliin, vaan pelaa suunnitelmallista peliä, joka ottaa huomioon myös JOKAPÄIVÄISET aaltoliikkeet, niin ns. gurujen huutelun voi heittää roskakoriin. Todellisuudessa kurssien suuret laskuliikkeet ovat parasta tuottoaikaa. Vain indeksitasolla voi tuotto olla pitkäaikaisesti negatiivista. Laskumarkkinatkin tuovat jatkuvaa tuottoa, jos osaa sen vain hakea, Eli ns. gurujen merkittävin viesti omasta mielestäni on: Indeksisijoittaminen ei välttämättä ole niin viisasta kuin yleensä väitetään. Heidän sanomansa tuntuu olevan: 30 vuoden mittakaavalla, se on turvallisen tuntuinen sijoitustapa. Eli jos lapsena pistää pienen määrän rahan indeksiin, niin kyllä - se on tuottanut paljon.

Joo, tuo oli vähän liioittelua. Kyllä indeksistä saa tuottoa lyhyemmässäkin ajassa siihen säästämällä. Eli vaikka indeksissä on riskejä, niin pitkällä aika välillä, se voi tuoda tuottoa, oikein sijoittamalla. Eli minun toteamukseni on. Ns. gurut haluavat saada itselleen nimeä ja mainetta, joka tuo heille tuloja - sen takia kannattaa puhua ja julistaa kuin evankelista. Minusta se on merkki siitä, että todellisuudessa osakesijoittaminen on kovaa työtä. Tuoton saaminen on ihan yhtä suuren työn takana kuin missä tahansa muussa jutussa. Jos tuotto olisi käsittämättömän hyvää, niin gurujen ei tarvitsisi julistaa ja olla mainosplagaatteja. Jos todella haluaa suuria tuloja, kannattaa keksiä hyvä liikeidea ja rakentaa elämänsä sen varaan, eikä kuunnella tarinoita maailman suurimmasta korko ihmeestä. Mutta jos haluaa pientä tuloa elämäänsä eikä yritä löytää tikapuita taivaaseen, niin osakemarkkinat on yksi vaihtoehto monien muiden vaihtoehtojen mukana maailmassa.

Itse en usko kovinkaan paljon indeksisijoittamiseen. Uskon osakesijoittamiseen. Eli jokainen salkun yhtiö on oma palansa eikä ole sellaista asiaa kuin metsällinen tai salkullinen yhtiöitä, joiden absoluuttinen markkina-arvo on tärkeää, ole minulle varsinaisesti olemassa. Kun näin ajattelee, niin salkun arvon suuretkin vaihtelut ovat pieniä asioita - Mutta minä olen sijoittaja, joka en harrasta laina-kertoimia tai optioita tai muita tuottoa nopeuttavia asioita. Pyrin saamaan tuottoni ihan perustoimintojen kautta hiljalleen - se on minun tyylini. Monilla sijoitajilla on aivan toisenlaiset menetelmät. Jokaisella sijoittajalla on oma valintansa ja tyylinsä. Kaikki tyylit ovat aivan yhtä hyviä, kun ne vain hallitsee. Eli se mihin minä uskon ei ole tärkeää. Tärkeää on se mihin SINÄ uskot.

Loppu toteamus.

Tämän bloggauksen tavoite oli avata silmiä riskin käsitteelle. Toisaalta halusin kuvata, että riskiä on monenlaista - eikä kaikki riski ole kuvattavissa keskihajonnan ja todennäköisyyskaavojen avulla. Tai nuo kaavat käsittelevät aivan liian kapeaa sektoria riskistä. Toisaalta halusin sanoa, että jatkuva riskin ja epäonnistumisen etsiminen osakemarkkinoilla on tae siihen, että varmasti epäonnistumisia ja riskien toteutumisia tulee vastaan. Pörssissä kurssit laskevat ja nousevat päivittäin - joskus paljonkin. Liikettä ei tarvitse nähdä riskinä vaan etuna. Nimenomaan suuret aallot mahdollistavat voiton keräämisen, kun sijoittaa maltilla, eikä lähde heti soitellen sotaan. Varautuminen yllättäviin kurssiromahduksiin voi olla paljon riskialttiimpaa touhua kuin olla varautumatta lainkaan. Riippuen tietenkin sijoitusmenetelmästä. Optioilla pelatessa on hyvä katsoa kumpaankiin suntaan ja ottaa voitot sieltä, mistä ne saa. Riski voi olla etu. Ja muista: asiantuntijat eivät kerro mihin suuntaan indeksien trendit liikkuvat. Tuon liikkeen päättävät aina sijoittajat. Sijoittajat eivät mieti välttämättä, mikä on yhtiöiden oikea arvostustaso - heille tärkeämpää on tuotto - tavalla tai toisella.

Kommentit

Comments powered by Disqus