Hyppää sisältöön

Osinko-diskonttausmalli

Edellisessä blokkauksessa kävin läpi tavallisen diskonttausmallin ja siihen liittyviä laskumenetelmiä, joita käytetään yleisesti yhtiötä analysoitaessa. Osinko-diskonttausmalli perustuu ajatukseen että yhtön osakkeen hinta on sidottu osakkeen tulevien osingojen määrään. Eli ihmiset arvostavat yhtiön osaketta nimenomaan yhtiön jakaman osingon takia. Käytännössä todennäköisesti näin ei ole, vaan osakkeen markkinahinnalla on monia muitakin lähtökohtia. Mutta koska tutustuminen osakemarkkinoiden ajatuksiin avartaa ymmärrystä ja koska blokini pääaihe on osinkosijoittaminen, niin käydäänpä tämä malli läpi.

DDM

Diskontaaminen tässä tapauksessa tarkoittaa, että pyritään selvittämään, mikä on osakkeen nykyhinta - kun tiedetään, mikä on oman pääoman kustannukset ja mahdollinen yhtiön arvon kasvu. Pääoman hinta laske pitkällä tähtäimellä yhtiön osakkeen arvoa. Kun arvo on laskettu sitä voidaan verrata nykyhintaan ja tehdä päätelmiä.

Kaava periaatteessa näyttää tältä:

\begin{equation*} NykyhetkenHinta = \sum_{t=1}^\infty*D_0*\frac{(1+OmanPääomanKustannukset)^t}{(1+KasvuVakio)^t} \end{equation*}
  • D(0) on viimeisin osinkomäärä.

  • t kuvaa aikaperiodia.

Oman pääoman kustannukset on sinänsä jo edellisessä postauksessa tuttu käsite. Se on käytännössä arvioitu tuleva Dividend Yield johon on lisätty arvioitu osingon kasvuprosentti eli:

\begin{equation*} PääomanHinta = \frac{OsingonHinta}{OsakkeenMarkkinahinta}*100 + OsingonKasvuProsenti \end{equation*}

Jos arvioi, että oman pääoman kustannukset kasvavat vuosittain jollain määrällä, niin diskonttauksessa käytetään tätä määrää uudelle osingon maksulle. Ongelma tässä on se, että osingolla ei ole tapana kasvaa vuosittain tai edes usean vuoden välein. Mutta kyseessä on optimistinen toive tulevaisuudesta, joten diskonttaus tuo jonkinlaisen arvion yhtiöstä todennäköisesti esiin, mikäli suoritetaan eri yhtiöiden välistä vertailua.

Eli edellisessä kaavassa kannattaa siis huomata, että osingonhinta on tulevan osingon hinta ja osakkeenmarkkinahinta on tulevan osakkeen markkinahinta mutta koska

\begin{equation*} DividendYield = \frac{OsingonHinta}{OsakkeenMarkkinahinta}*100 \end{equation*}

niin pääoman hinta voidaan yksinkertaistaa vain arvioimalla, mikä on muutos Dividen Yieldissä ja osakkeen markkinahintaa ei tarvitse tulevilla otoksilla huomioida lainkaan


PääomanHinta = DividenYield + OsingonKasvuProsenti

Tällöin diskonttaus on hieman helpompaa. DividendYieldin historiallisen muutoksen perusteella voi tehdä päätelmiä ja arvioida osingon määrän todellista kasvuprosenttia.

Eli periaatteessa mallilla voi laskea, mikä osakkeen kurssi diskontaamalla tulevia osingoja, mutta luonnollisesti koko asia on enemmän tai vähemmän arvailua eikä perustu suoraan mihinkään faktaan, vain omaan mielipiteeseen. Monien yhtiöiden vertaaminen tällä on kuitenkin mahdollista, jolloin saa jonkinlaisen käsityksen siitä, miten nykyisen arvostuksen perusteella voi järjestää yhtiöiden järjestyksen. Tai ainakin löytää sen järjestyksen, miten itse mielessään asettaa yhtiöiden arvojärjestyksen.

Johtopäätös

Tulevien osakkeen arvojen tai yhtiön arvon päättely diskontaamalla toisi periaattessa oikean vastauksen, mikäli tietäisi miten tulevaisuus tulisi käyttäytymään. Mutta tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, joten tulevien arvojen totuuden mukainen tietäminen on mahdotonta. Ainoa käyttökelpoinen asia tässä laskennassa liittyy monen yhtiön keskinnäisen arvostamiseen. Vertaamalla saamiaan tuloksia voi löytää ideoita mahdolliseen osakepoimintaan. Mutta osinkosijoittajan näkökulmasta ehkä en alkaisi diskontaamaan vaan vertaisin vain historiallisia osinkoarvoja ja tekisin päätelmät niiden perusteella suoraan.

Kommentit

Comments powered by Disqus