Hyppää sisältöön

osinko vs myyminen

On olemassa sijoittajia joiden mielestä koko osinkotuotto on roskaa. Eli osinkotuotolla ei ole merkitystä, vaan kaikki tuotto pitäisi tulla vain hinnan nousun ja myymisen kautta. Perusteina on esimerkiki

  • Kotikutoinen osinko, jossa myydään pieni määrä yhtiön osaketta pois juuri irtoamispäivänä, jolloin saa tuottoa osakeesta että osingoa.

  • On olemassa ihanteellinen maailma, jossa ei ole veroja tai välittäjän kuluja, jolloin tietenkään myös osingonmaksulla ei ole merkitystä - modernin taloustieteen malli, josta olen ennenkin heittänyt huomiota blogissani. Kuinka moni uskoo tämän todellisuuteen?

  • Osakkeiden takaisinnoston merkitys.

  • Osingon maksu voi koska vain päättyä.

  • Kun on olemassa irtoamispäiväilmiö.

Nämä kohdat siis osoittavat, että osinko on turhake sijoittajan silmissä?

Vastakritiikkiä todellisesta maailmasta.

Osakkeiden takaisinnosto vs osinko on ollut tutkimusten kohteena vuosia. Teoreettisesti osakkeiden takaisinostohan on selvästi osingon jakoa parempit tapahtuma. Siitä ei joudu maksamaan veroa pitkällä aikavälillä. Tästä on olemassa mateemmattisia tutkimuksiakin, joista yksi, Kai Nekat and Peter Nippelin tekemä keskittyy pohtimaan takaisinoston ja osingon jaon merkitystä hinnanmuodotuskeen. Teoreettisesti on selvää, että takaisinostolla on enemmän vaikutusta kuin osingolla, mutta myös osingolla on merkitystä tulevaan hinnan muodostukseen, eikä sitä voi ohittaa pelkästään että sattuu olemaan jotain mieltä.

Mutta onko näin käytännössä. Takaisinosto perustuu ajatukseen, että ostamalla osakkeita osakkeen kurssi aina nousee ja on aina sijoittajalle voittoa tuottavaa tuloa. Jos sijoittaja osaa hyödyntää takaisinostosta saatavaan edun, hän ansaitsee tuottoa.

Tässä kohdassa havaitaan jo kaksi muttaa:

  1. Perustuu kurssin muutokseen, eli oletetaan että pitkällä aikavälillä osakkeen kurssi vain kohoaa takaisinoston seurauksena.

  2. Sijoittaja voi myydä jossan tulevaisuudessa osakkeet pois ja saada voitto.

Takaisinosto perustuu selkeästi modernin salkunhoidon ajatteluun ihanteellisesta maailmasta, jossa yhtiön toimintaedellytyksiä ei huomioida teoriassa mitentkään. Yhtiön taloudellinen tilanne voi koska vain menneä heikommaksi, jonka seurauksena sijoittajat ottavat ja myyvät pois osakkeet. Yhtiön kurssi haihtuu ja ns. osinkotuotto kurssilla katoaa ilmaan. Jos yhtiön on samaanaikaan maksanut osingoa, niin osinkoraha on korvannut etukäteen tulevaa tappiota.

Lisäksi myymistapahtumaa vaikuttaa ehdottomasti kaksi asiaa, jotka moderni salkunhoitoteoriaa unohtaa: Välittyskustannukset ja verot ja mahdollisesti muut kustannukset. Osinkotapahtuma on laskennallisesti edullisempi tapahtuma sijoittajalla todellisessa maailmassa kuin takaisinosto.

Voi olla, että osingon maksaminen päättyy joskus, mutta voi myös olla, että pitkään pidettyjen osakkeiden kurssi romahtaa, eikä palaa koskaan takaisin - osakkeiden takaisinosto-ohjelmasta huolimatta. Osinkotuotto on kuitenkin jo tässä vaiheessa siirtynyt taskuun. Ja siitä ei ole maksettu välityspalkkioita ja ainakin Suomessa on maksettu pienempiä veroja kuin ostotapahtumassa.

Tässä kohtaa voisi heittää väitteen, että takaisinosto on pitkä aikaissijoittajan kannalta täysin merkityksetön tapahtuma, koska tuskin yhtiö kuuitenkaan ostaa kaikkia osakkeitaan hiljalleen pois. Onko tälle väitteelle pohjaa?

Mikä on takaisinoston merkitys?

Tilastolliset tutkimukset osoittavata, että takaisinosto on seurausta hyvästä taloudellisesta kehityksestä. Yritykselle on kallista ostaa omia osakkeitaan takaisin, koska se joutuu mitä todennäköisemmin ottamaan tähän tarkoitukseen lainaa. Yrityksen hyvä taloudellinen kehitys suo mahdollisuudet takaisinosto ohjelmalle. Tällöin voisi olettaa, että yhtiön osakkeen hinta on jo vahvassa kehityskaaressa ylöspäin. Eli vaikka tilastojen mukaan on yhtä totta, että takaisinosto ohjelma voimistaa aktiivisuutta, niin vahvan yrityksen kurssikehityksen suhteen vaikutus on vähäinen.

Alberto Manconi, Urs Peyer ja Theo Vermaelen (2018) tutkivat nimeeomaan takaisinosto-ohjelmia laajalla aineistolla ja havaitsivat, että niillä oikeasti on enemmän merkitystä sellaisille yrityksille, joiden osakkeen arvo oli ali-arvostettu.

Voimaakkassa kurssikehityksen omaavilla yrityksillä voi myös epäillä osingon merkitys kokonaiskehtykseen verrattuna olevan matala, mutta sijoitusteknisesti on typerää väittää, ettei ylimääräinen raha kurssikehityksen ohella olisi merkityksellistä. Se olisi suorastaan asioiden vähättelyä. Oma näkemykseni on, että takaisinosto ei mitenkään korvaa osingoa.

Mitä jos parantelee osingoa myymällä paperia oikeissa kohdissa.

Yksi osingon merkitsemyyttö ajava väite perustuu ajatukseen, että myy aina irtoamispäivänä pienen osan omistamistaan osakkeista pois. Myymishetkellä osakkeen kurssi tippuu, mutta irtoamispäiväilmiön mukaan kurssin tippumisen saa takaisin myöhemmin osingona. Jos elettäisiin täydellisessä maailmassa, niin palautuva raha olisi yhtä iso kuin myynnissä menetetty raha. Mutta emme elä.

  1. Myynnistä pitää maksaa välityspalkkioita.

  2. Myynnistä pitää maksaa veroja, mikäli myynnistä tuli voittoa. Totta tässä kohtaa voi olla, että myynnistä tulee paperilla tappiota, jolloin veroa ei tarvitse maksaa. Kuinka moni haluaa tehdä myynnin tappiolle?

  3. Osakkeiden määrä on salkussa rajallinen ja jokaisen myynnin kohdalla osingon määrä laskee, joten myytävien paperien määrää pitää kasvattaa. Eli miksi koko asiaa lopulta kannattaa sekoittaa osingoon vaan myydä vain pois jonkun verran papereita oikealla ajalla. Tällöin suuremman määrän pois myynnistä tulee vähemmän myyntikuluja - Osinko ei mielestäni mitenkään liity tähän asiaan. Pois myynti vähentää osinkotuloja ja kasvattaa myyntikuluja ja on näin ollen todella huonoa kaupankäyntiä.

Mielestäni jo nuo kolme syytä ovat riittäviä siihen, että pitää osakkeet ennemmin salkussaan ja ottaa niistä osinkovoittoa ja suorittaa sitten joskus tulevaisuudessa koko osakemäärän myynnin kerralla, jolloin voi pitää oman aikansa osinkotuottoa ja saa lopulta täysimääräisn myyntivoiton. Täysimääräinen myyntivoitto mahdollisen suopean kurssikehityksen aikana on suurempi kuin ripoittain tehty osakkeiden pois myynti, josta vielä pitää maksella välityspalkkioita.

Osingon maksu voi koska vain päättyä.

Kyllä voi. Yritys voi myös koska vain mennä konkurssiin. Osakkeiden kurssit voivat koska vain tehdä syöksykierettä - ja toisaalta päättynyt osakkeen maksu voi taas jatkua. Pörssimaailma on täynnä tapahtumia. On negatiivisia ja positiivisia. Osingon maksun päättymisen vaarallisuus ei voi olla peruste osingonmaksun arvon vähättelylle. Ei kukaan perustele pörssiin sijoittamisen kannattamattomuutta sillä, että kurssit voivat huomenna laskea. Sijoittaminen on kannattaava siitä huolimatta. Ja osinkoilla on merkitystä taloudellisessa toiminnassa siitä huolimatta, että josku niiden maksaminen voi olla tauolla.

Kun on olemassa irtoamispäiväilmiö.

Kun pitää irtoamispäiväilmiötä jonkinlaisena perusteena sille, että yhtiön osakkeen arvo voi laskea, niin on ihan hakoteillä. Melko usein - siis todella usein - irtoamispäiväilmiötä seuraa osakkeen kurssin arvon kohoaminen yli osakkeen irtoamisen aiheuttaman kurssin laskun. Irtoamispäiväilmiöstä puhuminen negatiivisessa mielessä koskaan on todella naivin sijoitustietämyksen merkki.

Johtopäätös.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun blogissani toistan nämä samat asiat. Minua henkilökohtaisesti ärsyttää, kun ihmisest eivät vuosien aikana ole sitä verta tutkineet sijoittamiseen liittyviä tieteitä, että eivät ole huomanneet tiettyjen klassisten ajatussuuntausten vanhentuneen aika päiviä. Sijoittaminen ei ole pelkkää matemaattista teoriaa, joka olettaa maailman olevan täydellinen paratiisi. Kuten joskus olen kirjoittanut, sään ennustaminen on nykyaikaisilla tietokoneilla kovin vaikeaa, vaikka on olemassa hienoja ilmastomalleja. Todellisuus ei rakennut matemaattisten mallien varaan, vaan se on hektistä liikettä, jossa malleilla ei ole mitään sijaa.

Osinkosijoittamisella on merkitystä sijoittajalla niin kauan kun seuraavat faktat pitävät paikkansa: Taloudelliseen toimintaan liitty verotus. Taloudellisessa toiminnassa on kuluja. Arvon määrittävät ihmisten päässä olevat mielikuvat eivätkä yrityksen toiminnalliset faktat - sillä ihmiset arvottavat faktoja omien miepipiteittensä mukaan.

Nuo yllämainitut seikat ovat juuri ne raja-arvot, joiden olemassa olon puuttumisella perustellaan joitakin matemaattisia teorioita, jotka mm. osoittavat että osingolla ei ole sijoittajalle mitään merkitystä. Mutta koska faktat ovat olemassa, niin tästä suoraaan seuraa todiste sille, että osingolla on merkitystä sijoittajalle aina. M.O.T.

Mutta mainittakoon, että tämä on myös mielipide asia. Jos sijoittaa yrityksiin, joiden osakkeen kurssi nousee suotuisasti ylöspäin ja joiden osinkomaksupolitiikka on surkea, niin tuotto tietenkin tulee oston ja myynnin erotuksesta. Jos pitää voiton kalastelusta tai siitä, että indeksi näyttää vuosi toisensa jälkeen kulkevan ylöspäin, niin osinkotuotolla ei tässä tapauksessa ole merkitystä. Jos asiasta ei välitä, niin mitä merkitystä sillä silloin on. Itsekään en keksity arvotuotoon tässä salkussani, joka liittyy tähän blogiin, joten miksi ei oli yhtä ymmärrettävää, että vastakkaisen suuntauksen sijoittaja näkisi asiat toisella tavalla. Myös puhtaasti rahataloudellisesti ajatellen sekä osinkosijoittamisesta että arvoon sijoittamisesta voi löytää omat ahaa-elämyksensä ja saada oman kaltaista tuottoa. Ja totta, pikavoittoja voi löytyä arvon muutosten kautta. Mutta minusta on vain omituista, miksi joidenkin mielestä joku asia, joka toisi hyötyä oikein käytettynä salkkuun on yhden tekevä - ei huomioitava asia. Mielestäni tämä näkemys on todellisuudessa kapeanäköisyyttä. Oma osinkosalkkuni varmasti hyötyisi arvonsijoittamisnäkökulmasta, jos asiaa pohtisi syvemmin. Samoin arvoon sijoittamissalkuu varmasti hyötyisi osinkonäkökulmasta, jos siihen paneutuisi hieman syvemmin. Hyvin harvoin tässä maailmassa on asioita, joilla ei ole mitään merktitystä sijoittajalle.

Viitteitä:

Peter Nippel ja Kai Nekat, The Impact of a Firm’s Payout Policy on Stock Prices and Shareholders’ Wealth in an Inefficient Market (University of Kiel, Department of Finance).

Alberto Manconi ja Urs Peyer (2018) Are Buybacks Good for Long-Term Shareholder Value? Evidence from Buybacks around the World

Kommentit

Comments powered by Disqus